aalto1 untyped-item.component.html
Reconnect
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Location:
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
en
Pages
165
Series
Abstract
The practice of urban design cannot be effectively considered outside the civilizational context within which it emerges. Unfortunately, the civilizational context of contemporary Western urban design is characterised by a series of deep and interconnected challenges that many argue have the capacity to lead civilization as we know it to a collapse. Recent systems thinking literature refers to this interconnected crisis as the metacrisis.
The aim of this thesis is to form a holistic understanding of the metacrisis as it pertains to the context of contemporary urban design and to apply this understanding in drafting an ethical and regenerative approach to urban design in the 2nd quarter of the 21st century (2025-2050).
Following this aim, the research of this thesis is divided into two parts. The first part (Section 1) is based on a literature review and systems thinking analysis and gives a holistic overview of the metacrisis in relation to urban design. The second part (Sections 2 and 3) utilises this understanding in reasoning a framework of urban design goals, strategies, and tactics aimed at addressing the metacrisis. The resulting design approach is discussed holistically on three major levels:
[a] the fundamental paradigms of sensemaking directing the practice of urban design,
[b] macro-level goals and aims of urban design seeking to address the metacrisis, and
[c] practical strategies and approaches for achieving these goals.
On the level of fundamental paradigms (a), this thesis argues for a holistic sensemaking structure based on systems thinking. Subsequently, on the level of macro-level goals (b), this thesis argues that an effective overarching aim for urban design in response to the metacrisis is to promote civilizational autopoiesis, which refers to the ability of living systems to self-organise in a way that maintains their long-term survival. Consequently, on the level of strategies and tactics (c), this thesis discusses bioinspired strategies for urban design to promote a harmonious evolution of civilization organically from the ground up.
By discussing ways for urban design to promote the harmonious and decentralised evolution of civilization, the urban design framework sketched out in this thesis contributes to the discussion on how to move cities and civilization at large toward a more ethical and regenerative trajectory. Although predominantly remaining on a general level in order to be applicable to most contexts of Western urban design, this thesis, nonetheless, provides an effective foundation for urban designers to build upon in developing specific strategies and design approaches aimed at responding to the metacrisis and moving future civilization toward a hopeful and long-term viable trajectory.
Kaupunkisuunnittelun harjoittaminen vaatii kokonaisvaltaista ymmärrystä kaupunkien yhteiskunnallisesta kontekstista. Valitettavasti länsimaisen kaupunkisuunnittelun kontekstia varjostaa moniulotteinen ekologinen ja sosiaalinen kriisi, jonka monet väittävät voivan johtaa sivilisaation romahtamiseen. Viimeaikaisessa syteemiajattelun ja metamodernin filosofian kirjallisuudessa tähän kriisiin viitataan usein käsitteellä metakriisi.
Tämän diplomityön tarkoituksena on muodostaa kokonaisvaltainen käsitys metakriisistä 2020-luvun kaupunkisuunnittelun kontekstissa, sekä soveltaa tätä käsitystä eettisen ja kestävän kaupunkisuunnittelun lähestymistavan laatimiseen.
Työ jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa (Section 1) perustuu kattavaan kirjallisuuskatsaukseen, sekä systeemiajatteluun pohjautuvaan analyysiin, ja tuottaa kokonaisvaltaisen yleiskatsauksen metakriisistä suhteessa kaupunkisuunnitteluun. Toinen osa jakautuu kahteen ala-osioon (Section 2 ja Section 3), ja luo ensimmäisen osan analyysin pohjalta suunnittelun tavoitteiden, strategioiden ja taktiikoiden kehyksen, joka pyrkii ohjaamaan kaupunkisuunnittelua vastaamaan metakriisin tuottamiin haasteisin. Tuotettu suunnittelun ohjauksen kehys jakautuu kolmeen osaan:
[a] kaupunkisuunnittelun harjoittamista ohjaavat paradigmat,
[b] kaupunkisuunnittelun makrotason tavoitteet ja päämäärät ja
[c] käytännön strategiat ja taktiikat näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Paradigmatasolla (a) työssä tuotettu suunnittelun ohjauksen kehys perustuu holistiseen maailmankuvaan ja systeemiajatteluun. Kaupunkisuunnittelun makrotason tavoitteeksi (b) kehys määrittää yhteiskunnan ohjaamisen kohti autopoieesia, mikä viittaa elävien järjestelmien kykyyn itseorganisoitua tavalla joka ylläpitää niiden jatkuvaa selviytymistä. Lopuksi, taktiikoiden ja strategioiden tasolla (c) työ esittää kaupunkisuunnittelun lähestymistavan, joka pohjautuu elävien systeemien ominaisuuksiin, ja evolutiiviseen psykologiaan.
Tutkimalla tapoja vastata metakriisiin kaupunkisuunnittelun keinoin, tämä diplomityö pyrkii edistämään keskustelua kaupunkisuunnittelun suhteesta yhteiskunnan kestävään kehitykseen. Vaikka työ on laaja-alainen, ja käsittelee sekä metakriisiä, että siihen vastaamaan ehdotettua kaupunkisuunnittelun lähestymistapaa pääosin melko yleisellä tasolla, luo se siitä huolimatta toimivan pohjan myöhemmälle tutkimukselle ja käytännön tason suunnittelulle. Luomalla kattavan yleiskatsuksen metakriisistä sekä kaupunkisuunnittelun tavoista vastata sen aiheuttamiin haasteisiin, tämä diplomityö edistää arkkitehtien ja maisema-arkkitehtien valmiutta kehittää eettistä ja kestävää kaupunkitilaa kaikissa länsimaisen yhteiskunnan konteksteissa.