aalto1 untyped-item.component.html
Aineettoman omaisuuden markkinaehtoinen siirtohinnoittelu etuyhteysliiketoimessa - VML 31 §:n muutoksen vaikutukset
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
75 + 11
Series
Abstract
Kansainvälisten konsernien osuus maailmankaupasta on kasvanut merkittävästi, jonka vuoksi yhä suurempi määrä maailmankaupasta tapahtuu etuyhteysosapuolten välillä. Aineettomalla omaisuudella tarkoitetaan OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden mukaan sellaista omaisuuserää, joka ei ole fyysistä tai rahoitusomaisuutta, mutta jota pystytään hyödyntämään kaupallisessa toiminnassa. Koska kansainvälisten konsernien arvonluonnista merkittävä osa perustuu aineettoman omaisuuden hyödyntämiseen liiketoiminnassa, ovat siihen liittyvät siirtohinnoittelukysymykset erityisen tärkeitä verovelvolliselle.
Vuoden 2022 alussa astui voimaan muuttunut VML 31 § (1142/2021), joka pitää sisällään kaksi uutta momenttia, VML 31.2 § liiketoimen määrittämisestä sekä VML 31.3 § liiketoimen sivuuttamisesta. Tämän lakimuutoksen tarkoituksena on pyrkiä täsmentämään kansallisen lainsäädännön sisältöä vastaamaan enenevissä määrin sitä, millä tavalla markkinaehtoisesta siirtohinnoittelusta ohjeistetaan OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden tasolla. VML 31 §:n (1142/2021) soveltaminen aloitettiin niihin verovuosiin, jotka ovat alkaneet 1.1.2022, tai tämän jälkeen. Tutkielmassa tarkastellaan lakimuutoksen vaikutusta verovelvollisen oikeustilaan erityisesti aineettoman omaisuuden siirtohinnoittelukysymysten näkökulmasta.
Aineettoman omaisuuden erityisen luonteen vuoksi siihen liittyvät siirtohinnoittelukysymykset ovat usein verovelvolliselle hankalia ja entistä hankalampaa tästä tekee sen, ettei aineettoman omaisuuden siirtohinnoitteluun liittyvää spesifiä kansallista lainsäädäntöä ole, vaan näissä hankalissa erityiskysymyksissä on tulkittava OECD:n siirtohinnoitteluohjeita ja sovellettava niitä kansallisella tasolla.
Tämän pro gradu-tutkielman tarkoituksena on selvittää aineettoman omaisuuden siirtohinnoittelukysymyksiin liittyvän kansallisen lainsäädännön soveltamisen rajoja, ja luoda täten oikeudellinen viitekehys siirtohinnoittelukysymysten ympärille. Tutkielman tarkoituksena on tutkia niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat juuri aineettoman omaisuuden siirtohinnoittelukysymyksiin, jotta hinnoittelussa päästäisiin markkinaehtoiseen lopputulokseen.
The share of international groups in world trade has grown significantly, due to which an increasing amount of world trade takes place between related parties. According to the OECD's transfer pricing guidelines, an intangible asset refers to an asset that is not a physical or financial asset, but which can be utilized in commercial activities. Since a significant part of the value creation of international groups is based on the utilization of intangible assets in business, the transfer pricing issues related to intangible assets are particularly important for the taxpayer.
At the beginning of 2022, the changed VML 31 § (1142/2021) entered into force. VML 31 § (1142/2021) contains two new sections, VML 31.2 § on delineation and VML 31.3 § on re-characterizing a transaction. The purpose of this legal amendment is to try to specify the content of the national legislation to increasingly reflect the way in which arm’s length transfer pricing is instructed at the level of the OECD's transfer pricing guidelines. The application of VML 31 § (1142/2021) began for those tax years that have started on or after January 1, 2022. This master’s thesis examines the effect of the change in VML 31 §, especially when it comes to the transfer pricing of intangible assets.
Due to the special nature of intangible assets, related transfer pricing issues are often difficult for the taxpayer, and what makes this even more difficult is that there is no specific national legislation related to the transfer pricing of intangible assets. When these difficulties occur, it is necessary to interpret OECD’s transfer pricing guidelines and apply the guidelines on a national level.
The purpose of this master's thesis is to find out the limits of the application of national legislation related to transfer pricing issues of intangible assets, and thus to create a legal reference framework around transfer pricing issues. The purpose of the thesis is to investigate the factors that affect transfer pricing issues of intangible assets in order to guarantee an arm’s length outcome.