Decrease of the Fine Particle Exposure of Welders

dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.advisorKasurinen, Heikki
dc.contributor.authorKoskinen, Ari Juhani
dc.contributor.departmentKonetekniikan osastofi
dc.contributor.schoolTeknillinen korkeakoulufi
dc.contributor.schoolHelsinki University of Technologyen
dc.contributor.supervisorHänninen, Hannu
dc.date.accessioned2020-12-04T19:20:04Z
dc.date.available2020-12-04T19:20:04Z
dc.date.issued2005
dc.description.abstractTyö tehtiin osana TEKES:n "FINE Pienhiukkaset - Teknologia, ympäristö ja terveys 2002 - 2005" -teknologiaohjelman Hitsaamon pienhiukkaset -projektia. Työssä tutkittiin MFI -teknologiaa hyödyntävän suodattimen prototyypin toimintaa ja tehokkuutta hitsausympäristössä sekä kolmen eri valmistajan puhallinmaskin suodatusyksikön toimintaa ja tehokkuutta ylikuormittumistilanteessa. Hiukkasten keräämiseen ja mittaamiseen käytettiin kaikissa työn tutkimuksissa reaaliaikaista ELPI:a (Electrical Low Pressure lmpactor) ja lisäksi MFI -teknologiaa hyödyntävän suodattimen prototyypin massamääräisen suodatustehokkuuden määrittämisessä käytettiin kerääviä Millipore-keräimiä. MFI -teknologiaa hyödyntävän suodattimen prototyypin suodatustehokkuuden mittauksia tehtiin PTA-, MAG- ja MMA-hitsauksella. Mittausten perusteella laskettiin lukumääräinen ja massamääräinen suodatustehokkuus. Lukumääräinen suodatustehokkuus oli kaikilla hitsausmenetelmillä noin 80 %. Massamääräinen suodatustehokkuus vaihteli eri hitsausmenetelmien välillä noin 55 %:stä 80 %:iin. Millipore-keräimien perusteella laskettu massamääräinen suodatustehokkuus oli noin 60 %. Massamääräisten suodatustehokkuuksien määrittämisessä esiintyi ELPI:n osalta suuria epävarmuustekijöitä impaktorin yläpäähän tulevien hyvin pienten pitoisuuksien takia. Puhallinmaskien suodatinyksiköiden mittaukset tehtiin käyttäen robotisoitua MAG-hitsausta. Kolmen eri valmistajan, Kempin, Esabin ja Hörneil Internationalin, puhallinmaskien suodatinyksiköt olivat eri-ikäisiä ja niiden toiminta poikkesi toisistaan hyvin paljon. Lukuun ottamatta pientä suodatustehokkuuden laskua hitsauksen alkaessa, kaikilla kolmella suodatinyksiköllä suodatustehokkuus oli kokeiden ajan hyvä. Yhdelläkään suodatinyksiköllä ei havaittu radikaalia suodatustehokkuuden laskua ylikuormittumistilanteessa. Suodatinyksikön läpi pääsevä hiukkaspitoisuus riippui voimakkaasti ilman virtausnopeudesta. Mitä suurempi ilman virtausnopeus oli, sitä enemmän hiukkasia pääsi suodattimen läpi.fi
dc.format.extent103+30
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/92573
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-2020120451408
dc.language.isofien
dc.programme.majorKoneenrakennuksen materiaalitekniikkafi
dc.programme.mcodeKon-67fi
dc.rights.accesslevelclosedAccess
dc.titleDecrease of the Fine Particle Exposure of Weldersen
dc.titleHitsaajan pienhiukkasaltistuksen vähentäminenfi
dc.type.okmG2 Pro gradu, diplomityö
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.publicationmasterThesis
local.aalto.digiauthask
local.aalto.digifolderAalto_77395
local.aalto.idinssi28782
local.aalto.inssilocationP1 Ark Aalto
local.aalto.openaccessno

Files