aalto1 untyped-item.component.html
Mallitiedon hyödyntäminen tuotannon suunnittelussa
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology |
Master's thesis
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Instructions for the author
Location:
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
Rak-63
Degree programme
Language
fi
Pages
105 s. + liitt.
Series
Abstract
Tämä tutkimus on osa YIT-Yhtymä Oyj:n tietoteknisiä kehitysprojekteja.
Tutkimuksen tavoitteena oli pilotoinnin avulla osoittaa, että kohdeyrityksen tuotantomallisovelluksen avulla voidaan tuottaa tuotannonsuunnitteluprosessissa tarvittavia tietoja.
Lisäksi tutkittiin, miten YIT-Yhtymä Oyj:n muiden tietoteknisten sovellusten avulla mallista saatavaa tietoa voidaan hyödyntää tuotantosuunnittelussa.
Tutkimuksessa hyödynnettiin kohdeyrityksen tuotemalliajatteluun perustuvaa tuotantomallisovellusta, joka on kehitetty tuotannonsuunnittelun tiedonhallinnan apuvälineeksi.
Sen avulla tuotetaan sijaintieritellyt määrätiedot, jotka voidaan jalostaa tuotannonsuunnitteluprosessin eri tarpeisiin.
Testausvaiheessa sovelluksella mallinnettiin toimistorakennuskohde, jonka avulla testattiin sekä mallista saatavan tiedon oikeellisuutta että sen hyödyntämistä hankintoja ja suunnitelmamuutosten vaikutusten selvittämistä varten.
Testatuilla nimikkeillä keskimääräinen määräero mallin ja manuaalisen laskennan välillä oli 0.77 %.
Kokonaiskustannusten kannalta ero oli vain 0.14 %.
Testaus osoitti, että mallista saadaan tutkittujen nimikkeiden osalta ainakin yhtä luotettavat määrätiedot kuin käsinlaskennalla.
Hankintaa varten määrät saatiin sijaintieriteltyinä kerroksittain.
Mallia päivittämällä tiedot pysyivät ajantasalla.
Tuotantomallisovelluksen avulla voitiin myös tuottaa tiedot suunnitelmamuutosten kustannusvaikutusten määrittämiseksi.
Muutokset mallinnettiin ja uusia määrä- ja kustannustietoja verrattiin vanhoihin.
Mallin avulla saatiin toisessa tarkastelussa muutosten vaikutukset määritettyä tarkemmin kuin käsinlaskennan avulla.
Toinen muutostarkastelu paljasti nykyisessä sovelluksessa olevia puutteita silloin, kun on kyseessä perinteisestä asuntorakentamisesta poikkeava kohde.
Pilotoinnista saadut kokemukset osoittivat, että mallin avulla määrätiedot voidaan periyttää sijaintieriteltyinä tuotannonsuunnittelun eri tarpeisiin.
Lisäksi havaittiin, että mallintamisen täysimittainen hyödyntäminen onnistuu vasta kun kohdeyrityksessä kehitteillä oleva Tuotannonsuunnitteluväline saadaan käyttöön.
Sen avulla mallitietoja voidaan jalostaa nykyistä huomattavasti laajemmin eri tuotantosuunnitelmia varten.
Testauskohteesta saatujen kokemusten perusteella määriteltiin tuotantomallisovelluksen jatkokehitystarpeet.