aalto1 untyped-item.component.html
Näkökulmia kuvataiteen aineenopettajan pätevyyteen ja kelpoisuuteen
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Location:
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
Language
fi
Pages
116
Series
Abstract
Tutkimuksen aineistona on Perusopetuksen opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet (2004) sekä opetushallituksen keväällä 2010 toteuttama opettajakysely. Tarkastelun pohjalta hahmotellaan, mitä opetussuunnitelmateksti odottaa kuvataideopettajalta opetuksen toteuttajana, sekä etsitään eroja kelpoisten ja ei-kelpoisten kuvataideopettajien vastauksista opettajakyselyssä.
Opetussuunnitelman perusteet asettaa kuvataideopetuksen riman hyvin korkealle. Perusteissa luetellaan tarkasti kuvan tekemisen eri tekniikoita. Kuvasta ja sen tekemisestä laajennetaan tavoitteita kuvan äärellä keskusteluun ja kritiikin opettelun kautta laajoihin etiikan ja estetiikan kysymyksiin. Lopulta oppilaan oma tekeminen liitetään koko ympäröivään kuvamaailmaan. Opetussuunnitelmateksti jakaa visuaalisen kulttuurin kolmeen osaan: taide, media ja ympäristö.
Kyselyä analysoitaessa huomataan, että tavoitteeltaan laajan opetussuunnitelman toteutumisen arvioiminen määrällisesti mitattavassa muodossa on haastavaa, kun monet oppiaineen tavoitteista eivät lähtökohtaisesti ole mitattavissa. Opetussuunnitelmasta nousevien yksittäisten tekniikoiden ja niiden toteutumisen nostaminen arvioinnin alle tuottaa kyllä mitattavaa tietoa, mutta se, mitä se kertoo opetuksen laadusta, jää pelkän opettajakyselyn valossa edelleen saavuttamatta.
Kyselyyn vastanneista opettajista 24% on muodollisesti ei-kelpoisia. Kyselyaineiston mukaan opetussuunnitelmatyötä tehneet kelpoiset opettajat ovat sitoutuneempia hyödyntämään paikkakunta-, alue- ja koulukohtaisia opetussuunnitelmia käytännön työssään. Kelpoiset opettajat kokevat, että heillä on tarvittavat valmiudet opetussuunnitelman laadukkaaseen toteuttamiseen. Kuvataiteen tuntimäärä peruskoulussa ei kuitenkaan tue heidän mielestään suunnitelman toteutumista. Kelpoiset opettajat myös tunnistavat omat täydennyskoulutustarpeensa ei-kelpoisia tarkemmin ja opettavat enemmän mediakasvatuksen sisältöjä, vaikkakin kyseiset sisällöt ovat kyselyn perusteella ylipäätään heikolla tasolla. Opettajista suuri osa ei koe hallitsevansa uutta tekniikkaa. Ei-kelpoiset opettajat jättävät valokuvauksen, digitaalisen kuvankäsittelyn, mediakuvien tarkastelun ja elokuvien katsomisen ja analysoimisen kokonaan opetuksesta pois kelpoisia herkemmin.