Tilaimpulssivasteen ja auralisaation soveltaminen äänitarkkaamoakustiikassa

dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.advisorTervo, Sakari
dc.contributor.authorLaukkanen, Perttu
dc.contributor.schoolSähkötekniikan korkeakoulufi
dc.contributor.supervisorLokki, Tapio
dc.date.accessioned2014-04-22T09:30:29Z
dc.date.available2014-04-22T09:30:29Z
dc.date.issued2014-03-31
dc.description.abstractTyön sisältö jakautuu kahteen osakokonaisuuteen. Työn ensimmäisessä osassa sovelletaan tila-aikavastetta äänitarkkaamoiden varhaisen äänikentän tutkimiseen. Työssä mitattiin 13 huoneen tilaimpulssivasteet, sekä paikannettiin varhaiset akustiset heijastukset kuvalähdehajotelma-menetelmällä. Tila-aikavasteiden avulla tarkasteltiin äänitarkkaamoiden varhaista äänikenttää, ja huomattiin visualisointien kuvaavan intuitiivisesti tarkkaamoiden akustisia ominaisuuksia sekä tuovan tehokkaasti esille eroja eri tarkkaamoiden välillä. Heijastusten tarkempaa tutkimista varten toteutettiin käyttöliittymä, jolla pystyttiin tarkemmin visualisoimaan varhaisia heijastuksia eri ajanhetkillä. Toisessa osassa työtä jokaisen mitatun tarkkaamon äänikenttä koostettiin kuvalähdehajotelman perusteella kaiuttomassa huoneessa, ja tarkkaamoita vertailtiin kuuntelukokein. Kuuntelukokeisiin osallistui 15 äänituotannon ammattilaista, joista 12 oli miksaajia ja 3 masteroijia. Koehenkilöiden tehtävänä oli ensin parivertailun avulla selvittää mikä tarkkaamo parhaiten sopisi heidän työhönsä ja toiseksi kertoa perustelut valinnoilleen haastattelussa. Lopuksi tarkkaamoita kuunneltiin yksitellen, ja koehenkilöt kuvailivat omin sanoin jokaista tarkkaamoa. Tulokset osoittivat, että keskimäärin miksaajat pitävät akustisesti kuivista tarkkaamoista, ja heille tärkeitä asioita ovat jälkikaiunta-aika sekä stereokuvan tarkkuus. Toisaalta masteroijat pitävät hieman kaiuntaisemmista tarkkaamoista, ja heille taajuusbalanssi on tärkeä tekijä. Miksaajilla preferenssi näytti myös muuttuvan yleisesti siten, että kaiuntaisella musiikilla pidettiin hieman kaiuntaisemmista tarkkaamoista, ja kuivilla äänitteillä kuivista tarkkaamoista. Preferenssissä oli myös vaihtelua koehenkilöiden välillä.fi
dc.description.abstractThe scope of this thesis is divided to two main parts. Firstly, this thesis presents the use of spatiotemporal visualizations to study the early acoustic reflections of studio control rooms. Spatial impulse responses of 13 rooms were measured and acoustic reflections tracked with Spatial Decomposition Method (SDM). Spatiotemporal visualizations of each control room-loudspeaker combination were then analyzed. In addition, a tool for more exact tracking of acoustic reflections was implemented. Spatiotemporal visualizations were found to intuitively describe the early sound field in control rooms, and connections between room treatments, geometry and spatiotemporal visualizations could be drawn. Secondly, this thesis studies the preference of studio control rooms among professional mixing engineers. To enable A/B comparison between different control room-loudspeaker combinations, rooms were auralized on the basis of SDManalysis. In the listening tests, auralizations were played back with 30-channel loudspeaker system in an anechoic chamber. The preference test was conducted in a form of pair comparison, where subjects listened to the auralizations, and chose the room in which they would prefer to work. After the preference tests, subjects were interviewed to reveal their arguments behind the preference decisions. Also each control room was listened to individually, and mixing engineers were asked to describe the acoustics of each room with their own words. Finally, the results of the listening tests and their connections to spatiotemporal visualizations are discussed. The results of the listening tests clearly showed that mixing engineers prefer acoustically dry rooms. Accurate stereo image and the amount of room reverberation were the most important factors for them. In contrast, mastering engineers seemed to prefer more lively rooms and the frequency balance was the most important factor for them. The preference rating seemed also to vary between different music samples.en
dc.format.extent88+8
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/12916
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-201404231722
dc.language.isoenen
dc.locationP1fi
dc.programmeEST - Elektroniikka ja sähkötekniikkafi
dc.programme.majorAkustiikka ja äänenkäsittelyfi
dc.programme.mcodeS3004fi
dc.rights.accesslevelclosedAccess
dc.subject.keywordauralizationen
dc.subject.keywordsmall room acousticsen
dc.subject.keywordstudio control roomen
dc.subject.keywordroom impulse responseen
dc.subject.keywordspatial decomposition methoden
dc.subject.keywordauralisaatiofi
dc.subject.keywordhuoneakustiikkafi
dc.subject.keywordstudiotarkkaamofi
dc.subject.keywordtilaimpulssivastefi
dc.subject.keywordkuvalähdehajotelmafi
dc.titleTilaimpulssivasteen ja auralisaation soveltaminen äänitarkkaamoakustiikassafi
dc.titleEvaluation of Studio Control Room Acoustics with Spatial Impulse Responses and Auralizationen
dc.typeG2 Pro gradu, diplomityöen
dc.type.okmG2 Pro gradu, diplomityö
dc.type.ontasotDiplomityöfi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.publicationmasterThesis
local.aalto.digifolderAalto_05863
local.aalto.idinssi48954
local.aalto.openaccessno
Files