Sisu as Guts, Grace, and Gentleness - A Way of Life, Growth, and Being in Times of Adversity

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Science | Doctoral thesis (article-based) | Defence date: 2022-08-12
Date
2022
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
en
Pages
82 + app. 156
Series
Aalto University publication series DOCTORAL THESES, 97/2022
Abstract
In this dissertation, I explore the Finnish construct of sisu denoting the enigmatic human ability to surpass one's preconceived limitations in times of adversity. The partly autoethnographic dissertation was inspired by my own encounter with trauma and William James' century-old questions pertaining to the "limits of human power" and the differing "paths of access, or keys" between individuals accessing this inner strength (1907, p. 332). It presents sisu as a fundamental and universal phenomenon consisting of aspects such as transcendence, gentleness, interconnectedness, and our capacity to adjust our behavior to enable better life. Sisu is also described as an expression of gentle power through which one might not only survive but overcome and even find elevation for oneself in the course of one's journey. Gentle power points to sisu as a harmonious quality, as opposed to stubborn sisu that becomes harmful. The thesis contributes by enhancing our understanding of the conceptual foundation of sisu, while adding to a more culturally rich discourse on the human experience of overcoming adversity within the fields of psychology and humanities that have been criticized for not caring sufficiently for the social context of the human-related phenomena they research. By being inquisitive not only about "knowing" itself, but what might be good for me and the systems around me, the dissertation not only cares about "What is sisu?" but "What is good sisu?" and even, "What good is sisu?" It consists of a summary and three essays. The first essay presents the results of a survey and thematic analysis to lay a conceptual foundation for sisu and build some vocabulary around this previously under-researched but rich construct. The epistemological and ontological standpoint I have adopted views knowledge and human capacity as something ever-evolving that come into existence through experience and action. The second and third essay deploy a hermeneutic phenomenological research approach that included an autoethnographic field study to New Zealand consisting of a 2400-km/50-day ultra run and bicycle journey and a 2-month residency in a Chinese martial arts academy, to understand what overcoming challenges means, not as some-thing inferred and analyzed through second-hand sources or retrospectively, but against the backdrop of life-as-it-happens. Additionally, essay 3 examines sisu as gentle power through the framework of systems intelligence and its container of "thinking about one's thinking." Sisu as gentle power is explored theoretically in an essayistic form using my first-person observations as a student of Eastern martial arts which, I propose, run parallel to systems intelligence in their mutual emphasis on a kind of "reflective wisdom" that is a combination of presence, attunement, and focus on one's self-reflective process. The thesis develops a perspective of sisu as "a way of life" in the lived phenomenology of everyday experience.

Tutkin väitöskirjassani sisun käsitettä, joka viittaa ihmisten yleismaailmalliseen kykyyn ylittää omat ennalta olettamansa rajoitukset vastoinkäymisten keskellä. Työ sai syntynsä omakohtaisesti kokemastani traumasta sekä William Jamesin edelleen osin vastaamattomista kysymyksistä liittyen "ihmisen voiman kapasiteetin rajoihin" ja niihin "polkuihin ja avaimiin," joita ihmiset käyttävät löytääkseen tuon voiman (1907, s. 332). Väitöskirja esittää sisun perustavanlaatuisena ilmiönä, joka koostuu ominaisuuksista, kuten transsendenssi, lempeys, ja yhteys sekä ihmisen kyky muokata omaa toimintaansa paremman elämän synnyttämiseksi. Kuvaan sisua myös lempeänä voimana (gentle power), jonka avulla yksilö ei ainoastaan "selviydy" vaan voi toisinaan kokea "sisäistä laajentumista" jonkin erityisen vaikean matkantaipaleen aikana. Lempeä voima ilmentää harmonista ja rakentavaa sisua rikkovan sisun sijaan. Väitöskirja tarjoaa perustan myöhemmälle sisun käsitteelliselle ymmärtämiselle ja pyrkii rikastamaan keskustelua vastoinkäymisten voittamisen kokemuksesta psykologian tieteen aihekentässä, jota on kritisoitu siitä, että se ei huomio riittävästi tutkimiensa ilmiöiden kontekstia. Koska olen kiinnostunut siitä, mikä on hyväksi minulle ja systeemeille, joiden osana elän, en kysy vain "Mitä on sisu?" mutta "Mitä on hyvä sisu?" Ensimmäinen essee esittelee kyselytutkimuksen (N=1,208) temaattisen analyysin tulokset sisun käsitteellisen perustan luomiseksi ja sanaston rakentamisen sisun kokemuksen ympärille. Omaksumani epistemologinen ja ontologinen näkökulma tulkitsee niin tiedon kuin ihmisen sisäisen kapasiteetin ilmiöinä, jotka syntyvät ja kehittyvät yksilön suoran kokemuksen kautta. Sen vuoksi toisessa ja kolmannessa esseessä hyödynnän hermeneuttis-fenomenologista tutkimusviitekehystä, johon kuului kaksi kenttätutkimusta. Näistä ensimmäinen koostui 2400 kilometrin ja 50 päivän mittaisesta juoksu- ja pyöräilymatkasta Uuden-Seelannin läpi. Toinen kenttätutkimus hyödyntää kokemuksiani kahden kuukauden valmennusjaksosta pohjois-kiinalaisessa kamppailulajiakatemiassa. Niiden kautta tutkin, miten sisu äärimmäisten ja yllättävien haasteiden keskellä ilmenee eletyn elämän rosoisissa, mutta samalla rikkaissa tilanteissa eikä ainoastaan toissijaisissa tai jälkikäteen rekonstruoiduissa lähteissä. Essee 3 tutkii sisua erityisenä lempeänä voimana systeemiälylle ominaisen "ajattelun ajattelun" viitekehyksen kautta. Tarkasteluni tukena teoreettis-esseistisessä, osittain autoetnografisessa työssäni käytän havaintojani itämaisista kamppailulajeista, jotka systeemiälynäkökulman tavoin korostavat eräänlaista "sydämen viisautta." Tämä viisaus näyttäytyy systeemiälyssä yhdistelmänä läsnäoloa, toisen inhimilliselle taajuudelle virittymistä, sekä huomiota itsereflektiivisyyden potentiaalia kohtaan, mitkä ovat ominaisia myös aikidolle ja kungfulle. Väitöskirja myös tunnustelee sisua lempeän voiman "elämäntapana" jokapäiväisen kokemuksen eli eletyn ihmiselämän rikkaan fenomenologian sydämessä.
Description
Supervising professor
Järvilehto, Lauri, Prof., Aalto University, Department of Industrial Engineering and Management, Finland
Thesis advisor
Saarinen, Esa, Prof. Emeritus, Aalto University, Finland
Martela, Frank, Dr., University of Helsinki, Finland
Keywords
sisu, gentle power, qualitative research, phenomenology, autoethnography, lämmin sisu, lempeä voima, laadullinen tutkimus, fenomenologia, autoetnografia
Other note
Parts
  • [Publication 1]: Lahti, Emilia Elisabet. 2019. Embodied fortitude: An introduction to the Finnish construct of sisu. International Journal of Wellbeing, volume 9,issue 1, pages 61-82.
    DOI: 10.5502/ijw.v9i1.672 View at publisher
  • [Publication 2]: Lahti, Emilia Elisabet. Sisu as transcendence, connection, and gentleness: An autoethnographic inquiry into the lived experience of inner fortitude during a 50-day/2400 km ultramarathon. Working paper. 53 pages
  • [Publication 3]: Lahti, Emilia Elisabet. Systems intelligence tactics for sisu as gentle power through the eyes of a student of Eastern martial arts. Working paper. 65 pages
Citation