“NOW THE BAOBAB SHINES!” - CULTURAL LOCALITY INTERFACING WITH INTERDISCIPLINARY PEDAGOGIES IN ARCHITECTURAL EDUCATION
Loading...
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Doctoral thesis (monograph)
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2020
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
en
Pages
336
Series
Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS, 170/2020
Abstract
Understanding cultural differences and their relations is necessary in a world marked by the complex discrepancies between various cultural interpretations. As our indigenous culture largely determines the way we see the world, it is only through a conscious decision that we are able to find mutual understanding and a common ground in our search for sustainable solutions to contemporary global challenges. This thesis discusses global sustainability, cultural locality and humanitarian crises in the framework of architectural design practice and interdisciplinary pedagogies fundamental to integrating the framework into architectural education. It positions the discussion in the context of higher education and explores transdisciplinary and socio-cultural dimensions of architecture and their societal impacts. The overarching research question covering the main themes of the thesis is: What happens in the interface of architecture, cultures and disciplines from the point of view of university pedagogy? The aim of this research is to develop a pedagogical framework for interdisciplinary architectural education that would respond to global humanitarian challenges in a variety of cultural contexts. The dissertation is a monograph written in English. The first part of the research discusses the thematic areas of cultural locality and humanitarian challenges in the framework of architectural practice and presents an ethnographic analysis of data collected from the fieldwork carried out during architectural design projects in low-resource communities in the African context. The research questions framing these discussions are: ‘What is the role of architecture and architects in the context of global humanitarian challenges’? and ‘What are the cultural features one needs to acknowledge when working in a cultural context other than one’s own?’ The readingof the data initiates a hermeneutic circle, revealing cultural aspects, common denominators and relations that determine spatial arrangements and the ways we as humans conceptualise and inhabit space in different cultural contexts, as well as cultural features affecting the design profession and building processes. The main categories identified are related to a) context, b) culture,c) knowledge and technology and d) society. Secondly, this dissertation scrutinises interdisciplinary higher education in architecture, and discusses the various pedagogical developments that encourage the accumulation of cultural understanding and the societal development of low-resource communities in an interdisciplinary university context. The thematic research questions are: ‘What kind of pedagogical frameworks are applicable for interdisciplinary architectural education?’ and ‘What kind of pedagogical developments encourage the accumulation of knowledge of cultural locality in a university context?’ The realities described in this book are rooted in real life experiences, tested in the field and discussed in the context of education. The connections of cultural localities in architecture and interdisciplinary university pedagogy become tangible in course planning, studio teaching and in the forging of university programmes that aim at creating connections and entry points between disciplines. Amidst the supercomplexities of our realities, we cannot but accept that this discussion is necessarily open-ended and avoids enclosed definitions; other discussions, dimensions and emerging interpretations are – and should – always be present and possible.Kulttuuristen erojen ja niiden välisten suhteiden ymmärtäminen on olennaista maailmassa, jota leimaavat monitahoiset ja ristiriitaiset tulkinnat. Koska oma kulttuurinen taustamme määrittää tapamme nähdä ja tulkita maailmaa, meidän tulee tietoisesti tavoitella vastavuoroista ymmärtämistä. Näin voimme löytää kestäviä ratkaisuja ajankohtaisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin. Tämä väitöskirja käsittelee globaalikestävyyden, kulttuurisen paikallisuuden ja humanitaaristen kriisien teemoja arkkitehtisuunnittelun ja monialaisen pedagogiikan viitekehyksessä. Keskustelu sijoittuu korkeakoulutuksen kontekstiin, ja tutkii arkkitehtuurin monialaisia, sosiokulttuurisia ulottuvuuksia sekä niiden yhteiskunnallisia vaikutuksia. Teemoja yhdistää tutkimuskysymys: ’Mitä tapahtuu arkkitehtuurin, kulttuurien ja tieteenalojen kohtaamisessa yliopistopedagogiikan näkökulmasta?’ Tutkimuksen tavoitteena on kehittää pedagogisia käytäntöjä monialaiselle arkkitehtikoulutukselle, joiden avulla voidaan vastata globaaleihin humanitaarisiin haasteisiin erilaisissa kulttuuriympäristöissä. Väitöskirja on englanninkielinen monografia. Tutkimuksen ensimmäinen osa käsittelee kulttuurista paikallisuutta ja humanitaarisia haasteita arkkitehtisuunnittelun viitekehyksessä. Se esittelee analyysin etnografisesta tutkimusaineistosta, joka on kerätty kenttätyössä köyhien yhteisöjen kanssa suunniteltujen ja toteutettujen arkkitehtuuriprojektien aikana afrikkalaisessa kontekstissa. Aineistoon liittyvät tutkimus- kysymykset ovat: ’Mikä on arkkitehtuurin ja arkkitehdin rooli globaalien humanitaaristen haasteiden kontekstissa?’ ja ’Mitä kulttuurisia erikoispiirteitä suunnittelijan tulee huomioida toimiessaan itselleen vieraassa kulttuuriympäristössä?’ Aineisto tulkitaan asteittain syvenevän hermeneuttisen kehän kautta. Tämän avulla paljastuu kulttuurisia näkökulmia, yhteisiä tekijöitäja suhteita, jotka määrittävät tilallisia järjestyksiä ja tapojamme käsittää ja hahmottaa tilaa erilaisissa kulttuuriympäristöissä. Toiseksi tutkimus avaa niitä kulttuurisia seikkoja, jotka määrittävät suunnittelua ja rakentamisen prosesseja. Aineistosta tunnistetut kategoriat liittyvät a) kontekstiin, b) kulttuuriin, c) tietoon ja teknologiaan sekä d) yhteiskuntaan. Väitöskirjan toinen osa tarkastelee monialaista arkkitehtikoulutusta ja pohtii sellaisia pedagogisia kehityskulkuja, joiden kautta voidaan edistää kulttuurista ymmärrystä ja köyhien yhteisöjen yhteiskunnallista kehitystä. Temaattiset tutkimuskysymykset ovat: ’Minkälaisia pedagogisia viitekehyksiä voidaan soveltaa monialaiseen arkkitehtuurikoulutukseen?’ ja ’Minkälaiset yliopistopedagogiset kehityssuunnat lisäävät ymmärrystä kulttuurisesta paikallisuudesta?’ Kirja kuvaa kenttäolosuhteissa koettuja tapahtumia, ja keskustelee niistä koulutuksen näkökulmasta. Arkkitehtuurin kulttuurisen paikallisuuden ja monialaisuuden yliopistopedagogiikan yhteys tulee näkyväksi kurssisuunnitelmissa, studio-opetuksessa ja yliopisto-ohjelmissa, joiden avulla tähdätään yhteyksien luomiseen eri tieteenalojen välille. Kulttuurien välinen keskustelu monialaisen korkeakoulutuksen kontekstissa on avointa ja väistää määritelmiä: uudet näkökannat ja tulkinnat ovat aina mahdollisia.Description
Defence is held remotely via Zoom on 4.12.2020 9:00 – 13:00: https://aalto.zoom.us/j/64234040396
Supervising professor
Joutsiniemi, Anssi, Prof., Aalto University, Department of Built Environment, FinlandThesis advisor
Rose, Christopher, Assoc. Prof., Rhode Island School of Design, USAKorvenmaa, Pekka, Prof., Aalto University, Finland
Joutsiniemi, Anssi, Prof., Aalto University, Finland
Keywords
cultural locality, complexity, globalisation, critical regionalism, cross-cultural design practices, architecture, architect’s role, architectural pedagogy, interdisciplinarity, higher education
