Harjukiviaineksia korvaavien materiaalien käytön esteet Kanta- ja Päijät-Hämeessä

Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Engineering | Master's thesis
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author

Authors

Date

2013

Department

Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos

Major/Subject

Geoympäristötekniikka

Mcode

Yhd-33

Degree programme

Language

fi

Pages

84 + [15]

Series

Abstract

Esker aggregates, mainly gravel and sand, are extracted in the provinces of Kanta-Häme and Päijät-Häme more than in other regions of Finland. In turn, quarrying of rock aggregates is relatively little compared to other provinces in southern Finland. The use of secondary and recycled aggregates is also relatively small. The state described above is unsustainable and incompatible with the objectives set regionally and nationally. Sand and gravel formations are important groundwater sources, and also have beautiful landscapes and high nature values. This study presents, what are the main barriers to the use of rock aggregates and secondary materials as substitutes of sand and gravel in provinces of Kanta-Häme and Päijät-Häme. The main research method was a survey, which was targeted to operators in the aggregates sector. Other methods were material flow analysis and spatial suitability analysis of the rock quarries and aggregate terminals. The most significant barrier found in this study is that the sand and gravel are still available at low-costs and resourceful in the provinces of Kanta-Häme and Päijät-Häme, thus there has not been much need to open new rock quarries and increase the use of other substitutes. Most used substitutes for sand and gravel are crushed rock and concrete waste. Other potential substitutes are excessive soils, ashes from energy production and slightly contaminated' soils, but the use of these has been occasional and often taken place in applications where sand and gravel are not realistic options. There is no comprehensive monitoring data of generation and utilization of excessive soil. Other barriers identified in the study are engineering and tendering practices and laws and their interpretations which do not favour the use of substitutes, deficiencies in land-use planning as well as informative barriers such as, attitudes, habits and lack of knowledge. The report presents a draft plan for regional project to remove the barriers. Nationwide actions are also needed for removing of some barriers.

Harjukiviaineksia otetaan Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) toimialueella enemmän kuin muiden ELY-keskusten alueilla. Kalliokiviainesten otto puolestaan on suhteellisen vahaista muihin Etelä-Suomen maakuntiin verrattuna. Luonnonsoran käytön kasvu sekä kalliokiviainesten ja uusiomateriaalien käytön vähäisyys ovat ympäristönsuojelun kannalta epätoivottavaa kehitystä sekä ristiriidassa alueellisesti ja valtakunnallisesti asetettujen luonnonvarojen kestävää ja säästeliästä käyttöä sekä jätemateriaalien hyötykäyttöä koskevien tavoitteiden kanssa. Tässä tutkimuksessa on selvitetty, mitkä ovat merkittävimmät esteet kalliokiviainesten ja uusiomateriaalien käytölle Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Keskeisimpänä tutkimusmenetelmänä oli alan toimijoille tehty kyselytutkimus. Lisäksi toteutettiin materiaalivirtatarkastelu sekä paikkatietoanalyysi kalliokiviainesten ottoon ja korvaavien materiaalien käsittelyyn soveltuvista alueista. Merkittävin tutkimuksessa havaittu este harjukiviaineksia korvaavien materiaalien käytön kasvulle on, että Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella harjukiviaineksia on saatavissa vielä suhteellisen monipuolisesti ja edullisesti. Myös murskattavaksi kelpaavaa soraa on vielä saatavissa, jolloin tarvetta kalliokiviainesten ottamisalueiden avaamiseen ei juuri ole ollut. Kalliokiviainesten lisäksi harjukiviaineksia korvaavina materiaaleina on kattavasti hyödynnetty ainoastaan rakentamisesta ja purkamisesta sekä betoniteollisuudesta peräisin olevaa betonijätettä. Muita alueella syntyviä tai sinne tuotavia määrältään merkittäviä uusiomateriaaleja ovat rakentamisen ylijäämämaat, energiateollisuuden tuhkat sekä pilaantuneilta alueilta kaivetut ainekset. Näiden hyödyntäminen on kuitenkin ollut lähinnä satunnaista ja se on tapahtunut usein jätteenkäsittelytoimintojen yhteydessä sellaisissa tarkoituksissa, joilla ei välttämättä ole ollut tosiasiallista merkitystä harjukiviainesten korvaavuuden kannalta. Ylijäämämaiden syntymisestä ja hyödyntämisestä ei ole olemassa kattavaa seurantatietoa. Muita tutkimuksessa tunnistettuja esteitä ovat sellaiset säädökset ja niiden tulkinnat, jotka eivät suosi korvaavien materiaalien käyttöä, korvaavia materiaaleja huomioimattomat suunnittelu- ja kilpailutuskäytännöt, maankäytön suunnittelun puutteet sekä informatiiviset esteet eli tiedon ja tietämyksen puute sekä ennakkoasenteet ja tottumukset. Kaikkia mainittuja esteitä on mahdollista purkaa alueellisin keinoin, mutta monelta osin ongelmat ovat valtakunnallisia. Raportissa on esitetty alustava suunnitelma harjukiviaineksia korvaavien materiaalien kayt6n esteiden purkamiseksi seudullisesti toteutettavin hankkein.

Description

Supervisor

Leveinen, Jussi

Thesis advisor

Liski, Ulla-Maija

Keywords

aggregates, esteet, barriers, Kanta-Häme, recycled materials, kiviaines, questionaire study, kyselytutkimus, Päijät-Häme, uusiomateriaali

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020122859998

Collections

[dipl] Insinööritieteiden korkeakoulu / ENG