Empiirinen tutkimus pakollisesta vastuullisuusraportoinnista ICT-yhtiöissä

Abstract

Tutkielman tavoitteena on tarkastella lain velvoittamaa vastuullisuusraportointia ICT-yhtiöissä. Tutkielmassa havainnoidaan miten ja millaisista teemoista yhtiöt raportoivat, millaisia mittareita raportit sisältävät sekä miten ICT-alan ominaispiirteet vaikuttavat raportointiin. Lisäksi tutkielma pyrkii selvittämään yhtiöiden vastuullisuusraportointiprosesseja ja johtamiskäytäntöjä sekä kartoittamaan, mitkä tekijät mahdollisesti vaikuttavat yhtiöiden omaksumiin raportointikäytäntöihin.

Tutkielma on empiirinen tutkimus, jossa analysoidaan löydöksiä 11 Helsingin pörssiin listatun ICT-yhtiön vuoden 2019 vastuullisuusraportista ja kahden vastuullisuusraportointiin osallistuvan henkilön haastattelusta. Analyysissä löydöksiä tarkastellaan aiempaan kirjallisuuteen peilaten. Tutkielman kirjallisuuskatsaus pohjautuu tutkimusartikkeleihin vastuullisuusraportoinnin käytännöistä, raportoinnin motivaatiotekijöistä legitimiteettiteorian, sidosryhmäteorian ja maineenhallinnan valossa sekä vastuullisuuden linkittymisestä strategiaan ja ohjausjärjestelmiin.

Tutkielman motivaatio pohjautuu kahteen ajankohtaiseen teemaan. Tutkielmassa tarkastellaan kirjanpitolain 3a luvun velvoittamaa muun kuin taloudellisen tiedon raportointia, joka velvoittaa yli 500 henkilöä työllistävät merkittävät yhtiöt raportoimaan vuodesta 2017 alkaen ympäristöasioista, sosiaalisista ja henkilöstöasioista, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä korruption ja lahjonnan torjunnasta. Toiseksi tutkimusta motivoi ICT-alan ajankohtaisuus liittyen vastuullisuusteemaan, etenkin ympäristöasioiden näkökulmasta. ICT:n rooli digitalisaation mahdollistajana on melko kiistaton, sillä sen tarjoamat teknologiat ovat lähes erottamaton osa nyky-yhteiskuntaa ja sen tuottamia ratkaisuja hyödynnetään enenevässä määrin muiden toimialojen kehittämisessä. Toisaalta digitalisaation myötä datan ja laitteiden määrä kasvaa, johtaen ICT-alan oman energiankulutuksen kasvuun ja ympäristövaikutusten lisääntymiseen.

Löydökset niin vuosikertomusten vastuullisuusosiosta tai erillisistä vastuullisuusraporteista osoittivat muun muassa, että raporttien laajuudessa oli yhtiöiden välillä melko huomattavia eroja, joihin oli osittain vaikutusta esimerkiksi yhtiön koolla. Raporttien sisältö mukaili pääsääntöisesti kirjanpitolain edellyttämiä tietoja. Raporttien sisällön tasossa ja yksityiskohtaisuudessa oli vaihtelevuutta yhtiöiden kesken, osalla oli runsaasti dataa ja lukuihin pohjautuvia mittareita, osalla ei yhtään.

Yhtiöt pyrkivät tuomaan raporteissa esille vastuullisuuden merkitystä yhtiön liiketoiminnassa, ja se korostui myös teemoihin liitettyjen riskien kohdalla. Osa yhtiöistä esimerkiksi käänsi ilmaston lämpenemisen liiketoiminnalliseksi mahdollisuudeksi. Valtaosa mainitsi vastuullisuuden teemoihin liittyvien riskien olevan maineriskejä, joilla voisi edelleen olla vaikutuksia esimerkiksi asiakasluottamukseen. Yhtiöt toivat sidosryhmien merkitystä esille vastuullisuudessaan, ja osa niistä oli kartoittanut sidosryhmien odotuksia vastuullisuuteensa liittyen.