aalto1 untyped-item.component.html
Dementiaryhmäkodin hoitotyön toimintatilanteita tukeva työympäristö
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology |
Master's thesis
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Instructions for the author
Location:
Authors
Date
Major/Subject
Mcode
S-114
Degree programme
Language
fi
Pages
94 + (57)
Series
Abstract
Suomen väestön vanhetessa dementoituneiden määrä kasvaa ja tarve erityisesti heille suunnitelluista asuin- ja hoivaympäristöistä suurenee.
Diplomityössä esitetään keskeisiä suunnitteluratkaisuja, jotka dementiaryhmäkodissa tulee toteuttaa, jotta hoitohenkilökunnan työ olisi ergonomisempaa ja tehokkaampaa.
Dementia on oireyhtymä, jota aiheuttavia sairauksia ei voida parantaa.
Tulevaisuudessa se tulee olemaan suuri kustannusten tuottaja sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla.
Dementoituneella on kognitiivisia häiriöitä ja vaikeuksia ilmaista itseään.
Hoiva-asumismuotoon siirtymisen syynä ovat usein käytösoireet ja persoonallisuuden muuttuminen.
Hahmotus- ja muistihäiriöiden vuoksi tilojen tulee tukea orientoitumista aikaan ja paikkaan sekä antaa selkeitä muistivihjeitä.
Dementiaryhmäkoti on ensisijaisesti koti, mikä tulee huomioida tilojen suunnittelussa.
Hoitohenkilökunnan keski-ikä on nousemassa.
Fyysisesti ja henkisesti raskasta työtä vaikeuttavat entisestään nuorempien hoitajien toimintakyvyn mukaisesti suunnitellut tilat.
Soveltumaton ympäristö aiheuttaa hoitajille tapaturmia ja rasitusvammoja.
Hoivatyöhön liittyvä stressi siirtyy hoidettaviin, jotka myös voivat huonommin.
Oikeanlaisella fyysisellä ympäristöllä voidaan tukea hoitotyötä.
Tarkoituksenmukaisessa ympäristössä hoitotyö on laadukkaampaa, dementoituvat pystyvät toimimaan omatoimisesti ja heidän käytösoireensa vähenevät.
Hoitotyön havainnoinnin ja kirjallisuuden pohjalta laadittiin hoitotyön osa-aluejako: 1) perushoitoon kuuluvat ruokailussa, peseytymisessä, wc:ssä ja vuoteessa avustaminen, 2) sairaanhoitoon lääkehuolto ja muut sairaanhoidolliset toimenpiteet, 3) kuntoutukseen ja virkistämiseen liikkumisen avustaminen sisällä ja piha-alueella, viihtyvyyden parantaminen ja toimintaterapia, 4) tukitoimintoihin henkilökunnan tiloissa toimiminen, yhteydenpito sidosryhmiin, varastointi ja siivoaminen.
Henkilökunnalle suunnatussa kyselyssä esitettiin suunnitteluratkaisuja, jotka liittyivät näiden osa-alueiden lisäksi sisustukseen ja apuvälineisiin.
Kustakin ratkaisusta arvioitiin sen tärkeys, hoitotyön helpottavuus, kuinka usein se tulee työssä vastaan ja sen toteutus työpaikalla.
Kolmen ensimmäisen arvioin pohjalta ratkaisuille määriteltiin keskeisyys, jonka mukaan ratkaisut asetettiin tärkeysjärjestykseen.
Tätä voidaan käyttää dementiaryhmäkodin tila- ja sisustussuunnitelmien apuna.
Suunnitteluratkaisut esitellään perusteluineen kunkin hoitotyön osa-alueen kohdalla.
Erityisen keskeisiksi hoitohenkilökunta koki wc-tiloissa avustamiseen, siivoamiseen ja varastotiloihin liittyvät ratkaisut.
Wc-tilojen nykyinen toteutustaso arvioitiin melko heikoksi.
Tilojen tulee kokonaisvaltaisesti tukea niitä toimintoja, joita hoitajat ja asukkaat tiloissa tekevät tai haluaisivat tehdä.
Tilojen tulee olla muunneltavissa sekä asuinhuoneiden yksilöllisen ilmeen saavuttamiseksi kullekin asukkaalle että muuttuvia hoitotyön tarpeita vastaaviksi.
Tietämys dementiasta kasvaa ja uutta teknologiaa kehitetään jatkuvasti dementoituneiden asuinympäristöihin.
Hoitoalalla muutoksen vastustus on tutkitusti voimakasta, joten otettaessa uusi tai remontoitu dementiaryhmäkoti käyttöön, muutoksen johtamista vaaditaan.
Työssä esitellään muutosvastarinnan syitä ja kuvataan toimiva muutosprosessi.
Onnistuneessa muuttotilanteessa keskeistä on jatkuva kaksisuuntainen kommunikaatio.
Henkilökunta tulee osallistaa muuttoon mukaan ja motivoida muutokseen painottamalla uusien tilojen kautta saavutettavia positiivisia seikkoja.