Yleisten veronkierron vastaisten säännösten ATAD 6 artiklan (GAAR) ja VML 28 pykälän tulkintojen erot ja yhteensovittaminen Suomen kansallisessa lainsäädännössä
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
83
Series
Abstract
Tutkielmassa tarkastellaan EU:n veronkiertodirektiivin 2016/1164 yleisen veronkierron vastaisen säännön artikla 6:n (ATAD GAAR) ja Suomen kansallisen lainsäädännön vastaavaan säännöksen, verotusmenettelylain 1558/1995 28 §:n soveltamisten yhtäläisyyksiä ja mahdollisia tulkinnallisia eroja oikeuskäytännön avulla tarkastellen. Suomessa ATAD 6 artiklaa ei erikseen implementoitu kansalliseen verolainsäädäntöön, vaan päädyttiin toteamaan, että VML 28 § entisellään turvaa direktiivin minimisuojavelvoitteen veron kierron estämisessä. Tutkielman tavoitteena on selvittää täyttääkö VML 28 § direktiivin minimisuojatavoitteeseen veron kierron estämisessä. Toinen tutkimuskysymys on selvittää miten VML 28 §:ää tulisi tulkita sen jälkeen, kun EU:n veronkiertodirektiivin yleinen väärinkäytössäännös tuli saattaa täytäntöön EU:n jäsenmaissa 1.1.2019 alkaen, vai muuttaako direktiivin voimaantulo mitään VML 28 §:n soveltamisessa. Kolmanneksi pohdin sitä, oliko direktiivin implementoimatta jättäminen paras mahdollinen ratkaisu oikeusvarmuuden ja säännösten tulkinnan selkeyden näkökulmasta. Säännösten vertailu toteutetaan oikeusvertailulla. ATAD GAAR:a tulkintaedellytyksiä tarkastellaan aikaisempien veron kiertoon liittyvien tapausten ja EU:n oikeusperiaatteiden avulla, sillä säännöstä ei ole vielä kertaakaan tulkittu EUT:ssa. VML 28 §:n tulkintaa tarkastellaan KHO:n tuoreimpien tuomioiden avulla, sillä VML 28 §:stä on ehditty antaa paljon ratkaisuja sen voimassaoloaikana. Tutkielma on rajattu yhteisöverovelvollisia koskeviin veron kierron tapauksiin, sillä ATAD GAAR ei sovellu VML 28 §:n tapaan kaikkiin verovelvollisiin. Lisäksi painopisteenä tulkittavissa tapauksissa on tuloverotus. VML 28 §:n soveltamiseksi järjestelyltä vaaditaan epäaitoa oikeudellista muotoa, verolain tarkoituksen ja tavoitteen vastaisen veroedun saavuttamista sekä ilmeistä verosta vapautumisen tarkoitusta. ATAD GAAR:n soveltamiselta todennäköisesti vaaditaan kriteereinä keinotekoisuutta, motiivia, jonka mukaan veroedun saavuttaminen on ollut järjestelyn pääasiallinen tai yksi pääasiallisista tarkoituksista sekä verolain vastaisen veroedun saavuttamista. Keinotekoisuus todetaan EUT:n mukaan subjektiivisilla ja objektiivisten tekijöiden testillä. Päätelmien mukaan VML 28 § kattaa GAAR:n minimisuojavelvoitteen, mutta oikeusvarmuuden ja laintulkinnan selkeyden vuoksi säännöstä olisi tutkimukseni mukaan kannattanut muuttaa ja direktiivi implementoida. Kahden tuomioistuimen oikeuskäytännön tulkitseminen luo enemmän epävarmuutta säännöksen soveltamiselle kuin mitä selkeytetty säännös olisi horjuttanut oikeusvarmuutta.The thesis examines the similarities of the application of Article 6 of the EU Anti-Avoidance Directive 2016/1164 (ATAD GAAR) and the corresponding provision of Finnish national law, section 28 of Tax Procedure Act 1558/1995 (VML), and possible application differences through case law. In Finland, Article 6 of the ATAD was not separately implemented in national tax legislation, but it was concluded that section 28 of VML 28 as such covers the directive's minimum protection obligation in preventing tax evasion. The aim of the thesis is to find out whether section 28 of VML meets the minimum protection objective of the directive in preventing tax evasion. Another research question is to find out how section 28 of the VML should be interpreted after the general abuse rule of the EU Tax Avoidance Directive had to be implemented in EU member states from 1 January 2019, or whether the directive will change anything in the application of section 28 of the VML. Thirdly, the aim is to discuss if the non-implementation of the directive brought the best possible outcome in terms of legal certainty and clarity of interpretation of the regulations. The comparison of the provisions is done by legal comparison. The application requirements of ATAD GAAR will be examined based on ECJ previous tax evasion cases and EU legal principles, as the rule has never been interpreted in the ECJ. The interpretation of section 28 of VML is examined through the most recent judgments of the Supreme Administrative Court, as the application of section 28 of VML has been interpret in many cases during its period of validity. The research is limited to corporate tax liability, as ATAD GAAR is not applicable to all taxpayers as section 28 of VML 28 §. In addition, the research focuses on income taxes. Application of section 28 of VML requires an unauthorized legal form, the achievement of a tax advantage which is against to the purpose and objective of the tax law and the obvious purpose that the tax exception is the aim of the arrangement. The application of ATAD GAAR is likely to require criteria such as artificial arrangement, the motive that obtaining the tax advantage has been the main or one of the main purposes of the arrangement, and the attained the tax advantage does not correspond to the tax law purposes. According to the ECJ, artificiality is proven by a test of subjective and objective factors. In conclusion, section 28 of VML seems to cover GAAR's minimum protection requirement, but for the legal certainty and clarity of interpretation of the law, according to the research it would have been worthwhile to make changes to the current national provision and implement the Directive. The interpretation of the case law of the two courts creates more uncertainty compared to what the clarified provision would have brought legal uncertainty.Description
Thesis advisor
Scherleitner, MoritzViherkenttä, Timo