aalto1 untyped-item.component.html
Mittaustutkan kenttäkalibrointi
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Electrical Engineering |
Master's thesis
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Instructions for the author
Authors
Date
Major/Subject
Mcode
S-66
Degree programme
Language
fi
Pages
87
Series
Abstract
Millimetrialueen mittaustutkalla tehtävien tutkimusten ja niiden tulosten luotettavuuden takia on tärkeää, että laitteen toiminta pystytään kalibroimaan ennen mittausten suorittamista. Oleellisimpia tekijöitä ovat lähtöteho ja vastaanottimen herkkyys, joiden oikeellisuus tulee pystyä varmistamaan sekä laboratorio- että kenttämittauksin. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää, mitä menetelmiä ja välineitä tarvitaan kenttäolosuhteissa sekä luoda. toimintatapamalli, jonka avulla laite kalibroidaan aina samalla tavoin.
Tavoitteena kenttäkalibroinnille oli tehdä siitä niin suoraviivainen sekä helposti ja nopeasti toteutettava kuin mahdollista ilman, että se vaikuttaisi kalibroinnin ja toiminnan luotettavuuteen. Työn puitteissa valmistettiin lähetin, joka mahdollistaa vastaanotinketjun kalibroimisen kauko-ohjatusti. Lähetystehon mittaamiseksi käytettiin aiemmin valmistettua vastaanotinta, mihin lisättiin mahdollisuus käyttää WLAN-yhteyttä mittaustulosten siirtoon mittaustutkan käyttöpaikalle. Aktiivisten kalibrointilaitteiden lisäksi työssä käytettiin passiivisia maaleja, joiden tutkapoikkipinta-ala tunnettiin.
Tulosten ja mittauskertojen vähyys johtuu siitä, että mittauksiin soveltuva paikka löytyi vasta työn sellaisessa vaiheessa, ettei useampiin kenttämittauksiin ollut enää mahdollisuutta. Mittaustuloksista on kuitenkin nähtävissä, että aktiiviset osat mahdollistavat kalibroinnin onnistumisen, kun taas tunnettujen tutkamaalien antamat tulokset poikkeavat teoreettisista tuloksista niin paljon, että niiden käyttö kalibroinnissa ei ole mahdollista. Tunnettujen maalien virheellisen tuloksen syy ei työn kuluessa selvinnyt, mutta yhtenä päätekijänä on tutkan ilmaisimen käyttäytyminen tilanteessa, missä usea tasoltaan ja vaiheeltaan poikkeava, mutta samantaajuinen signaali ilmaista.
Mittaustutkan täydelliseen toimintakunnon tarkastamiseen tarvitaan kenttämittausten ohella myös laboratoriomittauksia, jotka tulee suorittaa ennen kentälle lähtöä. Kalibrointilähetintä ja vastaanotinta käytettäessä pystytään tutkan toiminta varmistamaan luotettavasti kentällä, mutta kauko-ohjauksesta ja tulosten radioteitse siirtämisestä huolimatta toimenpide edellyttää kuitenkin osan henkilöstöstä sijoittuvan ko. laitteiden luokse. Tunnetun tutkamaalin tulosten virheellisyys ja syyt niihin kaipaavat lisäselvitystä.