aalto1 untyped-item.component.html
Ekologiset yhteydet raitiolinjahankkeissa: Tapausesimerkkeinä raitiolinja 13 ja Vantaan ratikka
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Bachelor's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
Language
fi
Pages
33
Series
Abstract
Kaupunkien kasvu ja kestävien liikennejärjestelmien kehittäminen lisäävät väistämättä elinympäristöjen pirstoutumista, mikä heikentää ekologisten verkostojen toimivuutta ja lajien liikkumismahdollisuuksia. Samaan aikaan kaupunkisuunnittelussa korostuu kasvava tarve sovittaa yhteen maankäytön muutokset ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Tässä kandidaatintyössä tarkastellaan, miten ekologiset verkostot huomioidaan raidelinjainfrastruktuurin suunnittelussa ja millä tavoin suunnitteluratkaisut vaikuttavat ekologisen verkoston eheyteen kaupunkiympäristössä.
Keskeinen periaate ekologisten yhteyksien turvaamiseksi on lieventämishierarkian systemaattinen noudattaminen. Sen mukaan luontohaittoja tulee ensisijaisesti välttää ohjaamalla rakentaminen siten, ettei herkkiin luontokohteisiin kohdistu negatiivisia vaikutuksia. Jos vaikutusten välttäminen ei ole mahdollista, niitä tulee lieventää esimerkiksi kaventamalla rakentamisen laajuutta tai käyttämällä väylien ylityksiin vihersiltoja. Viimeisenä keinona käytetään ekologista kompensaatiota, jolloin syntyneet luontohaitat hyvitetään muualla tapahtuvilla toimilla, esimerkiksi luomalla uusia elinympäristöjä toisaalle.
Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena sekä kahden ajankohtaisen hankkeen, Kalasatamasta Pasilaan -hankkeen yhteydessä rakennetun raitiolinja 13:n ja pian suunnittelun tasolta rakennusvaiheeseen etenevän Vantaan ratikan, tapaustutkimuksena. Aineistona hyödynnettiin kotimaista ja kansainvälistä luonnon monimuotoisuutta, ekologista kytkeytyvyyttä sekä rakentamisen ympäristövaikutuksia käsittelevää kirjallisuutta, sekä erilaisia kaavadokumentteja ja hankkeita taustoittavia selvityksiä tapaustutkimusosiossa.
Tulokset osoittivat, että Raitiolinja 13:ssa ekologisia verkostoja tukevia ratkaisuja toteutettiin konkreettisesti katualueilla muun muassa viherraiteilla, niittykaistoilla ja pölyttäjien mikrohabitaateilla, mikä vahvisti kytkeytyneisyyttä paikallisesti. Vantaan ratikassa ekologiset yhteydet ovat keskeisessä roolissa, sillä reitin vaikutusalueella sijaitsee maakunnallisesti merkittäviä ekologisia yhteyksiä. Kaavarungossa nämä yhteydet on tunnistettu ja niiden säilyttämiselle on asetettu yleispiirteisiä tavoitteita. Tutkielma osoittaa, että ekologisen kytkeytyvyyden turvaaminen edellyttää sekä strategista suunnittelua, että konkreettisia toimia. Ekologisten tavoitteiden toteutumista on myös tarpeen tutkia hankkeiden edetessä.