Maanalainen arkkitehtuuri

Thumbnail Image

Files

bachelor_Auvinen_Anssi_2018.pdf (28.29 MB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2018

Department

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Arkkitehtuuri

Language

fi

Pages

29

Series

Abstract

Tämä kandidaattityö tutkii maanalaista arkkitehtuuria ja arkkitehtisuunnittelua suomalaisesta näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on luoda selkeä kuva Suomessa käytössä olevista maanalaisten tilojen käyttötarkoituksista, rakennus-tyypeistä, rakennusmenetelmistä, perusmuodoista sekä arkkitehtisuunnittelukäytännöistä. Näiden lisäksi, tutkimuksella pyritään muodostamaan käsitys siitä, minkälaista on hyvä maanalainen arkkitehtuuri. Tutkimus on pääosin kirjallisuustutkielma, jota on täydennetty omakohtaisilla kokemuksilla ja esimerkkikohteiden evaluaatiolla. Lähdeaineistona on käytetty suomalaista maanalaisia tiloja käsittelevää kirjallisuutta, suomalaisia ja ulkomaa-laisia tutkimuksia ja artikkeleita sekä kohdekäyntihavaintoja. Hyvän maanalaisen arkkitehtuurin tunnistamista varten tutkimuksen aikana kehitettiin evaluaatiotaulukko, jota testattiin neljässä esimerkkikohteessa. Tutkimuksessa käytetyt esimerkkikohteet olivat Temppelinaukion kirkko, Merihaan kalliosuoja, Aviapoliksen juna-asema ja Amos Rex. Suomessa on käytössä kolme maanalaista rakennustyyppiä: upotettu, täysin maanalla ja yhdistelmätyyppi kahdesta edellisestä. Käyttötarkoituksiltaan maanalaiset tilat eivät eroa maanpäällisistä tiloista Suomessa käytännössä muuten kuin, että asuntoja maan alle ei ole vielä rakennettu. Ulkomailla sen sijaan ihmisiä asuu miljoonittain maanalaisissa asunnoissa. Rakennusmenetelmiä on Suomessa käytössä myös kolme erilaista: cut & cover -menetelmä, poraus-räjäytysmenetelmä sekä mekaaninen louhintamenetelmä. Maanalaisen tilan muoto määräytyy ensisijaisesti geologisista reunaehdoista, ja niiden rakentamiseen on käytössä niin ikään kolme peruspoikkileikkaustyyppiä: suorakaide, hevosen kenkä ja ellipsi. Arkkitehtisuunnittelu noudattaa tehtävänimiketasolla samaa prosessia kuin maan päällä, mutta insinöörien rooli on paljon merkittävämpi maanalaisessa hankkeessa ja heitä tarvitaan paljon aiemmin projektissa. He myös useasti toimivat pääsuunnittelijoina ja arkkitehti toimii yhtenä erityissuunnittelijana suunnittelutiimissä. Arkkitehtisuunnittelussa on myös paljon isoja reunaehtoja ja haasteita mitä ei ole maan päällä, kuten julkisivuttomuus tai ikkunattomuus. Onnistuakseen työssään, arkkitehdin on löydettävä näihin mahdollisimman monta ja hyvää ratkaisua. Työn tuloksena syntynyt päätelmä hyvästä arkkitehtuurista, nojaakin vahvasti tähän edellä esitettyyn ajatukseen ja mitä enemmän ja paremmin arkkitehti ratkaisee maanalaisen tilan haasteita ja hyödyntää maanalaisen tilan ainutlaatuisuutta, sitä parempaa maanalainen arkkitehtuuri on.

Description

Supervisor

Huttunen, Hannu

Thesis advisor

Teräväinen, Helena

Keywords

maanalainen, arkkitehtuuri, arkkitehtisuunnittelu, kalliorakennussuunnittelu, kallio, ikkunaton

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201901091065

Collections

[kand] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS (Open access)