aalto1 untyped-item.component.html
Simulation of Vapor Lens Growth and Departure
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology |
Master's thesis
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Instructions for the author
Location:
Authors
Date
Major/Subject
Mcode
Tfy-56
Degree programme
Language
en
Pages
68
Series
Abstract
Sydänsulan pidättäminen reaktoripaineastian sisäpuolella paineastian ulkopuolisen jäähdytyksen avulla on keskeinen osa joidenkin ydinvoimalaitoksien (AP600, Loviisa VVER-440) vakavien onnettomuuksien hallintajärjestelmää.
Reaktoripaineastian eheys on turvattu mikäli lämmönsiirto paineastian ulkopuolella pysyy kuplakiehunnan alueella.
Lämmönsiirtokriisi käännetyissä geometrioissa on riippuvainen muodostuvan höyrykalvon paikallaanpysymisajasta.
Simulaatio tehtiin höyrykalvon käyttäytymisen tutkimiseksi.
Simulaatio suoritettiin FLOW-3D nimisellä differenssimenetelmää käyttävällä virtauslaskentaohjelmalla.
Simulaatio tehtiin kaksidimensioiselle ULPU geometrialle.
ULPU koelaitteisto on lähes aidonkokoinen reaktoripaineastian malli ja se sijaitsee Kalifornian Yliopiston Santa Barbaran toimipaikassa.
Simulaatiossa nestemäisen Mikrokerroksen höyrystymistä mallinnettiin lisäämällä höyryä kalvon sisäpuolelle.
Tämä aikaansaatiin määrittelemällä paineastian pinta sisäänvirtausalueeksi.
Sisäänvirtausnopeus määriteltiin vastaamaan lämpövuota.
Höyryalueita mallinnettiin adiabaattisella tilanyhtälöllä vakiolämpötilassa.
Simulaatio antoi seuraavat tulokset.
Höyrykalvon paikallaanpysymisajat ovat vain vähän riippuvaisia lämpövuosta ja vastaavat hyvin kokeellisia tuloksia.
Höyrykalvon muodot ovat mielenkiintoisia verratessa simulaatiota aikaisempaan analyyttiseen malliin.
Tiivistymisellä on suuri vaikutus höyrykalvon kokoon mutta ei sen pakenemistaajuuteen.
Tämän mukaan pieni määrä alijäähtymistä ei merkittävästi kasvata kriittisen lämpövuon arvoa.
Simulaation tärkein tulos saadaan kun verrataan höyrykalvon paikallaanpysymisaikaa mikrokerroksen laskettuun höyrystymisaikaan.
Käyrien leikkauskohta antaa ensimmäisen asteen "a priori" ennusteen kriittisen lämpövuon arvolle.