aalto1 untyped-item.component.html
Drug testing in oral fluid - comparison of sample collection devices
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology |
Master's thesis
Location:
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
Kem-35
Degree programme
Language
en
Pages
vi + 84 s. + liitt. 3
Series
Abstract
Työn kirjallisuusosassa käsitellään syljen käyttöä matriisina huumetestauksessa.
Käsiteltäviä osa-alueita ovat mm. syljen muodostuminen, huumeiden siirtyminen verestä sylkeen, sylkinäytteiden keräys, syljen käytön hyvät ja huonot puolet, aiemmat tutkimukset syljenkeräyslaitteista ja sylkinäytteiden huumeanalyysissä käytetyt tekniikat.
Työn tavoitteena oli löytää sopiva menetelmä käytettäväksi sylkinäytteiden keräämiseen huumetestausta varten huumeiden vaikutuksen alaisena olevilta autoilijoilta.
Työssä vertailtiin yhdeksää kaupallista keräyslaitetta ja lisäksi tavallista muoviputkea (Sarstedt).
Tutkitut laitteet olivat: Greiner Bio-One (Greiner), Orasure Intercept® (Intercept), Immunalysis QuantisalTM (Quantisal), StatSure SalivaoSamplerTM (Statsure), Cozart® (Cozart), Sarstedt Salivette® (Salivette), Malvern Medical OraCol (OraCol), Acro Biotech Salicule (Salicule), ja Varian OraTubeTM (OraTube).
Kerätty ja analyysiin saatava sylkimäärä kvantitoitiin sekä laboratriossa että vapaaehtoisilta kerätyissä näytteissä.
Huumeiden saantoa tutkittiin keräämällä laboratoriossa sylkeä, johon oli lisätty amfetamiinia, 3,4-metyleenidioksymetamfetamiinia (MDMA), O9-tetrahydrokannabinolia (THC), kokaiinia, morfiinia, kodeiinia, diatsepaamia ja alpratsolaamia (pitoisuus 1000 ng/ml).
Näytteet analysoitiin GC-MS -menetelmällä.
Näytteiden säilyvyyttä testattiin analysoimalla näytteitä 0, 14 ja 28 päivän säilytyksen jälkeen.
Kaikkien laitteiden keräämä näytemäärä oli riittävä analyysiin, mutta vapaaehtoisilta kerättyjen näytteiden tilavuuksissa oli jonkin verran hajontaa.
Saannot kaikille analyyteille paitsi THC:Ile olivat yli 80 % Greiner-, Intercept-, Quantisal-, Statsure- ja Salicule-laitteilla sekä muoviputkella kerätyissä näytteissä.
THC:n saanto oli yli 80 % vain Statsurella kerätyissä näytteissä, mutta Greinerin, Cozartin ja muoviputken tulokset olivat vain hieman tämän alle.
Analyyttien säilyvyys oli melko hyvä kaikissa keräimissä.
Käytännössä havaittiin n. 0-30 prosenttiyksikön lasku huumepitoisuuksissa 28 päivän säilytyksen aikana.
Tulosten perusteella Statsure valittiin parhaiten soveltuvaksi ko. tarkoitukseen.
Tutkimus osoittaa, että näytteenkeräysmenetelmällä on huomattava vaikutus analyyttien saantoon ja oikean menetelmän valinta on erittäin tärkeää kun halutaan kvantitatiivisia tuloksia.