Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkki osallisuuden ja vaikuttavan osallistumisen mahdollistajana

Abstract

Tutkielmani käsittelee Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkin (Arkki) roolia osallisuuden ja vaikuttavan osallistumisen mahdollistajana. Arkki on kuluneen noin kahdenkymmenen vuoden aikana toteuttanut ainakin 45 osallistavaan suunnitteluun liittyvää hanketta (osallisuushanke) pääkaupunkiseudulla ja yhden pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Arkin järjestämiä osallisuushankkeita ei kuitenkaan ole aikaisemmin tarkasteltu kokonaisuutena.

Kokonaisuuden tarkastelun mahdollistamiseksi olen koonnut osana tutkielmatyötäni Arkin toimintakertomuksista, hankeraporteista ja -postereista sekä muusta osallisuushankkeisiin liittyvästä materiaalista sähköisen taulukon, jota Arkki erikseen hallinnoi. Taulukko käsittää keväällä 2023 yhteensä 46 osallisuushanketta vuosilta 2002–2023. Olen koonnut taulukkoon osallisuushankkeisiin liittyvät perustiedot sekä kertomukset hankkeiden etenemisestä, menetelmistä ja tuloksista mahdollisimman tarkasti käytettävissä olleen aineiston pohjalta. Lisäksi olen luokitellut ja analysoinut osallisuushankkeita hyödyntäen luokittelussa ja analysoinnissa osallistavan suunnittelun teoriaa (teoreetikoista erityisesti Liisa Horelli ja Sanna Koskinen).

Tutkielman aineistoa käsittelevässä osassa havaitaan, että Arkki on toteuttanut osallisuushankkeita pääasiassa omien opetusryhmiensä suunnittelutehtävinä, koululuokille kohdennettuina työpajoina sekä kaikille avoimina työpajoina. Osallisuushankkeisiin liittyvien suunnittelukohteiden mittakaava on käsittänyt niin kaupunki-, rakennus-, sisustus- kuin yksityiskohtienkin suunnittelua. Osallisuushankkeita on toteutettu suunnittelukohteiden aloitus-, suunnittelu- ja toteutusvaiheissa. Tavallisin osallistumisen taso on ollut konsultointi eli kuuleminen, mutta jotkin hankkeista ovat olleet luonteeltaan tiedotusta tai yhteistyötä. Aineiston käsittelystä havaitaan myös, että osallisuushankkeista on vuosien aikana raportoitu vaihtelevalla tarkkuudella ja laajuudella.

Tutkielman päätteeksi suositan muutamaa asiaa Arkin osallisuushankkeiden kehittämiseksi. Ensinnäkin Arkki voisi kehittää onnistumisen kriteeristön ja tarkistuslistan osallisuushankkeiden menestyksekästä toteuttamista ja vertailukelpoista arviointia varten. Toiseksi Arkin kannattaa täsmentää, mitä se osallisuushankkeiden järjestämiseltä organisaationa tavoittelee: ehdotan, että osallisuushankkeet nähtäisiin Arkissa yhtäältä lasten ja nuorten mahdollisuutena oppia ja harjoitella suunnitteluun osallistumista ja toisaalta heille järjestettävänä tilaisuutena toteuttaa aktiivista kansalaisuutta vaikuttaen suunnitteluun jo nykyhetkellä. Lisäksi keräämäni aineiston perusteella ehdotan, että Helsingin kaupunki voisi perustaa uudelleen kaupunkisuunnittelun info- ja näyttelytilan, jossa voitaisiin järjestää avoimia työpajoja ja näin parantaa edellytyksiä vuorovaikutukselle ja osallistumiselle suunnittelussa.

Tutkielmani on toteutettu tilaustyönä Arkille.