The impact of public debt on the Finnish economy

Abstract

Tämä kandidaatintutkielma selvittää julkisen velan vaikutuksia Suomen kansantalouteen sekä arvioi velkatilanteen tulevaisuudennäkymiä tilanteessa, jossa julkinen velka on yli kolminkertaistunut 17 vuodessa. Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva velkaantumisen syistä ja seurauksista. Tämä kirjallisuuskatsaus on toteutettu hyödyntämällä aineistona tieteellisiä artikkeleita, tilastoja sekä taloustieteellisiä teorioita julkisen talouden hallinnasta.

Tulokset osoittavat, että velkaantumisen juurisyynä on ollut pitkittynyt rakenteellinen alijäämä. Laskusuhdanteissa otettua velkaa ei ole kyetty maksamaan takaisin, sillä julkiset menot ovat olleet tuloja suuremmat myös noususuhdanteissa. Velkasuhde on lähestymässä kriittiseksi pidettyä 90 prosentin rajaa, minkä katsotaan hidastavan talouskasvua entisestään. Tilannetta pahentaa heikkenevä huoltosuhde, sillä väestön ikääntyminen kasvattaa sosiaali- ja terveysmenoja samalla, kun työikäisen väestön osuus supistuu samalla. Lisäksi poliittinen päätöksenteko on kärsinyt niin kutsutusta yhteisen rahan ongelmasta, jossa lyhytnäköiset vaalikaudet ovat vaikeuttaneet pitkäjänteistä taloudenpitoa.

Johtopäätöksenä todetaan, että velkakierteen katkaiseminen ja Suomen taloudellisen itsemääräämisoikeuden turvaaminen vaativat välitöntä muutosta. Puolueiden yhteinen sitoumus velkajarrusopimukseen on askel oikeaan suuntaan, mutta pelkkä menokuri ei riitä ratkaisemaan kestävyysvajetta. Hyvinvointivaltion rahoituksen turvaaminen edellyttää samanaikaisesti työllisyysasteen nostamista verrokkimaiden tasolle sekä tuottavuuden parantamista investoimalla koulutukseen, teknologiaan ja innovaatioihin. Mikäli sopeutustoimissa epäonnistutaan, riskinä on ajautuminen ulkoiseen ohjaukseen ja kansallisvarallisuuden myymiseen. Jatkotutkimusta tarvitaan erityisesti siitä, miten leikkaukset ja kasvupanostukset voidaan kohdentaa optimaalisesti ilman, että ne tukahduttavat talouskasvun edellytyksiä.