Yrityshautomokokemuksen vaikutukset tradenomiopiskelijan yrittäjäuran syntyyn ja kehittymiseen: yrityshautomotoiminta liiketalouden alan ammattikorkeakoulun yrittäjäkoulutuksessa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoitus on lisätä ymmärrystä tradenomiopiskelijan yrittämiskokeilusta ja siihen liittyen hänen uravalinnoistaan. Tutkimuksessa haetaan vastausta kysymykseen: ”Millaisia ovat yrityshautomokokemuksen vaikutukset tradenomiopiskelijan yrittäjäuran syntyyn ja kehittymiseen?” Tutkimus rajautuu empiirisen aineistonsa perusteella tradenomeihin ja yhteen hautomoon, Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun eli Helian yrityskeskukseen.

Tutkimuksen teoriaperusta on yrittäjyystutkimus, erityisesti yrittäjäkoulutustutkimus ja yrittäjyydessä tehdyt koulutuskokeilut ja hautomotutkimus. Jossain määrin sivutaan myös yrittäjäuratutkimusta. Teoriaperustan tuloksena syntyy viitekehys, johon perustuen esitetään väittämiä hautomon vaikutuksista, eli että hautomo on yrittäjäuran kokeilun laukaiseva tekijä, mahdollistaa yrittämisen käytännön opiskelun ja kokeilun sekä vaikuttaa uravalintaan siten, että jos yrittäjäura koetaan itselle sopivaksi ja liikeidea on tuottava, jatketaan yrittäjänä.

Tutkimuksen empiria perustuu kymmenen hautomossa yrittäjinä toimineen opiskelijan haastatteluun. Empirian avulla koeteltiin luotua mallia ja esitettyjä väitteitä. Tutkimus-metodologia on case-tutkimus ja menetelmä mallin sovitus (Laitinen 1998,61; Pattern Matching; Yin 1994, 106).

Tulosten perusteella todettiin mallin pitävän pääpiirteissään paikkansa. Hautomo on merkittävä yrittäjäkokeilun laukaiseva tekijä, mutta kiinnostus yrittämiseen syntyy muualla, pääosin ennen koulua. Yrityshautomo on aloittelevalle yrittäjälle opiskelun, kokeilun, taitojen hiomisen, eli käytännön yrittämisen harjoittelun paikka. Uravalinnassa yrittäminen kilpailee muiden tarjolla olevien vaihtoehtojen kanssa; paras valitaan, usein perustana on raha. Yrittäjäura ei myöskään useissa tapauksissa ole sellainen, että jos sille lähdetään, niin siellä pysytään, vaan yrittäjäuralle ja sieltä pois voidaan vaihtaa eri mahdollisuuksien ilmetessä. Erityisen tärkeää on, että yrittäjä ”kulkisi ideapolkua” eli hän kehittelisi uusia liikeideoita, koska tutkimuksen perusteella kukaan yrittäjänä toimiva ei tehnyt sitä alkuperäisen liikeidean puitteissa. Toisaalta hautomoyrittäminen antoi valmiuksia ja rohkeutta pyrkiä johtotehtäviin toisen palveluksessa ja haastateltujen mukaan myös nopeutti palkkauralla etenemistä. Osa haastatelluista koki toimivansa sisäisenä yrittäjänä toisen palveluksessa.

Tutkimuksessa luotiin malli aikaisemmin vähän tutkitulta alueelta ja alustavasti koeteltiin sitä. Mallia ei voi ilman lisätutkimusta yleistää muihin ammattikorkeakouluihin, niiden hautomoihin ja opiskelijoihin, koska eri ammattikorkeakoulujen opetusalat ovat hyvinkin erilaisia. Myöskin Helian sijainnista pääkaupunkiseudulla johtuu, että tarjolla on runsaasti hyviä työpaikkoja, jotka kilpailevat yrittämisvaihtoehdon kanssa. Eräs jatkotutkimus voisi olla mallin kvantifioiminen ja testaaminen suuremmalla aineistolla. Tarvittaisiin myös pitkittäistutkimusta sen suhteen, liikkuvatko yrittäjät urallaan yrittämisen parista palkkatyöhön ja päinvastoin ja miten merkittävää on useamman kuin yhden liikeidean toteuttaminen yrittäjäuran kannalta.