Pääkaupunkiseudun kotitalouksissa syntyvien erilliskerättävien jätteiden määrät
No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu |
Master's thesis
Author
Date
2019-10-21
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Master's Programme in Water and Environmental Engineering (WAT)
Language
fi
Pages
69 + 26
Series
Abstract
Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen alueella syntyvän kotitalousjätteen määrää ja alueen asukkaiden lajitteluaktiivisuutta sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Erilliskerättävien jätteiden syntymäärää tutkittiin punnitustutkimuksella, johon osallistui 450 kotitaloutta pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen alueelta. Kotitaloudet punnitsivat heillä syntyvät jätteensä kahden viikon ajan, jonka pohjalta laskettiin vuosittaiset keskiarvot kunkin jätelajin syntymäärille asukasta kohden. Erikseen tarkasteltavia jätelajeja olivat sekajäte, biojäte, kartonki, lasi, metalli, muovi ja paperi. Tutkimuksessa mukana olleissa kotitalouksissa syntyi keskimäärin 176 kg/as/a kokonaisjätettä. Painoltaan eniten kotitalouksissa syntyi biojätettä, jota syntyi keskimäärin 57 kg/as/a. Seuraavaksi eniten syntyi sekajätettä, jota syntyi 45 kg/as/a, ja paperia, jota syntyi 40 kg/as/a. Tutkimuksessa mukana olleet kotitaloudet olivat keskimääräistä valveutuneempia jäteasioissa ja hyvin aktiivisia lajittelijoita, koska kaikkia seitsemää jätelajia syntyi yli 70 %:ssa mukana olleista kotitalouksista. Merkittävimpiä tekijöitä, jotka tämän tutkimuksen perusteella vaikuttivat kokonaisjätteen syntymääriin, olivat kotitalouden vanhimman aikuisen ikä, kotona vietetty aika, kotitalouden koko, sanoma- ja aikakausilehtien tilaus sekä kotitaloudessa asuvien lasten lukumäärä ja ikä. Näiden lisäksi jätemääriin vaikuttavat monet yksilön psykologiset ja sosiaaliset tekijät. Kokonaisjätemäärä oli suurin kotitalouksissa, joissa vanhin aikuinen oli yli 65-vuotias ja sekajätettä syntyi eniten kotitalouksissa, joissa oli 0-2-vuotiaita lapsia.The objective of this study was to find out the amounts of household waste generated in the Helsinki metropolitan area and Kirkkonummi. One of the main purposes was also to find out how actively the households recycle and what are the main reasons for their recycling behaviour. The method of this study was a weighing study. The participants were 450 households in Helsinki metropolitan area and Kirkkonummi who weighted the waste they generated during a two-week-period. Based on those results, we calculated the average yearly waste amounts per inhabitant. There were seven different waste categories: mixed waste, biowaste, cardboard, glass, small metal items, plastic packages, and paper. In this study, the average amount of waste generated in the households was 176 kg/person/a. The largest proportion of the total amount of waste was biowaste, the average amount of which was 57 kg/person/a. After biowaste, the largest proportions were mixed waste and paper, which amounted to 45 kg/person/a and 40 kg/person/a respectively. The households taking part in this study were more aware of waste issues than average and very active recyclers, since more than 70 % of all participating households generated waste in all seven categories. This study indicated that the most important factors affecting the total amount of waste generated in households were the age of the oldest family member, the time spent at home, the size of the family, the subscription of newspapers and other magazines, and the number of children and their age. In addition, the amount of waste generated in households is affected by psychological and social factors of individuals. The total amount of waste was greatest in households in which the oldest adult was over 65 years old and the biggest amount of mixed waste was generated in households with children who were 2 years old or younger.Description
Supervisor
Vahala, RikuThesis advisor
Tuominen, LeenaKeywords
kierrätys, kotitalousjäte, lajitteluaktiivisuus, punnitustutkimus
