Perceived effects of digitalization on accounting profession and identity of accounting professionals – A field study in Finnish accounting firms and departments

No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business | Master's thesis
Date
2021
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Accounting
Language
en
Pages
85+3
Series
Abstract
The accounting function has undergone numerous changes over the years, and future jobs are predicted to be very different from today; as the global megatrend, digitalization disrupts the field of accounting, constantly shaping the industry practices. Several world-renowned scholars (e.g., Frey & Osborne, 2017) have even presented threatening images of how the accounting function could be ruled over by automation and similar revolutionary novel technologies such as artificial intelligence brought about by digitalization. Nevertheless, prior conceptual studies in accounting research do not sufficiently explicate what is happening in the field on a practical level and how the accounting professionals respond to the transformation. Hence, the purpose of this study was to shed light on the practical implications of digitalization in the accounting domain. Three different objectives were set for this study. First, the objective was to build an understanding of how the accounting profession is perceived to be influenced and what the potential implications of digitalization are. Second, the objective was to examine how accounting professionals perceive the changes on attitude level and how they make sense of the phenomenon. Third, the objective was to identify what factors inhibit and promote taking digitalization further in accounting firms. In the empirical study, the Gioia approach of grounded theory method was applied in combination with qualitative content analysis to conduct an exploratory field study in 14 different accounting firms and accounting departments. A total of 15 semi-structured interviews were conducted with the target group of the study, which included accounting professionals, financial management personnel, and HR managers and specialists. In addition, a literature review was conducted to form a theoretical background from the relevant theories. The key findings of this study suggest that the transformation process is gradually progressing in the field with the absence of radical changes. Moreover, the role of accounting professionals is expected to grow towards higher expertise and consultancy as novel technologies eliminate mundane routine work allowing accountants to focus on added-value tasks. Regarding their professional identity, technologies are found to have relatively positive effects such as a sense of pride and self- esteem growth. Yet, on the other hand, digitalization may cause identity conflicts, especially for less technologically oriented individuals, whose initial expectations deviate from the future outlook of the profession. Furthermore, it emerges that digitalization could trigger organizational rigidity as cohesive processes may leave less space for creative situational problem-solving.

Vuosien saatossa taloushallinto on käynyt läpi mittavia muutoksia ja digitalisaation murtaessa toimialaa tulevaisuuden näkymien ennustetaan olevan hyvinkin erilaisia kuin tänä päivänä. Useissa aikaisemmissa tutkimuksissa (esim. Frey & Osborne, 2017) on esitetty uhkakuvia siitä, kuinka robotit, automaatio, tekoäly sekä muut mullistavat teknologiat voisivat tulevaisuudessa korvata ihmisen roolin taloushallinnossa. Aikaisempi konseptuaalinen kirjallisuus ei kuitenkaan selitä, mitä muutokset merkitsevät käytännössä ja kuinka laskenta-ammatti niihin reagoi. Näin ollen, tutkimukseni tarkoitus on kaventaa konseptuaalisten tutkimusten kuilua käytännön liike-elämään selventämällä digitalisaation käytännön vaikutuksia taloushallinnon yrityksissä. Tutkimuksen ensimmäinen tavoite on rakentaa ymmärrys siitä, kuinka ilmiö vaikuttaa laskenta-ammattiin. Toiseksi tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten muutokset vaikuttavat taloushallinnon ammattilaisiin asennetasolla ja millaisia reaktioita muutos heissä aiheuttaa. Kolmantena tavoitteena tutkimukseni pyrkii selvittämään, millaiset tekijät hidastavat ja millaiset edesauttavat digitalisaation kehitystä organisaatioissa. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin kartoittavana kenttätutkimuksena, jossa käytettiin semi-strukturoituja haastatteluja yhteensä 15 ammattilaisen haastatteluun 14 eri organisaatiossa. Tutkimusjoukko koostui laskenta-ammattilaisista, talousjohdon henkilöstöstä, sekä HR-puolen johdosta ja ammattilaisista. Kerätty aineisto analysoitiin hyödyntämällä grounded theoryn Gioia-lähestymistapaa yhdistettynä laadulliseen sisällön analyysiin. Tämän lisäksi tutkimusta täydentää aihealueen relevanteista teorioista koostettu kirjallisuuskatsaus. Tutkimuksen keskeisten löydösten mukaan digitalisaation ymmärretään etenevän asteittain taloushallintoympäristössä, eikä selkeää digiloikkaa voida havaita. Laskenta-ammattilaisten roolin oletetaan muuttuvan entistä asiantuntevammaksi ja työnkuvan aiempaa konsultatiivisemmaksi uusien teknologioiden eliminoidessa aikaa vieviä rutiinitöitä. Näin ollen laskenta-ammattilaiset voivat keskittyä suurempaa lisäarvoa tuottaviin tehtäviin aiempaa enemmän. Ammatillisen identiteetin osalta teknologioilla havaitaan olevan myönteisiä vaikutuksia, kuten ammatillisen ylpeyden ja itsetunnon kasvua. Toisaalta uudet teknologiat voivat aiheuttaa identiteettiristiriitoja erityisesti vähemmän teknologiaorientoituneille työntekijöille, joiden alkuperäiset odotukset poikkeavat merkittävästi ammatin tulevaisuuden näkymistä. Käy myös ilmi, että digitalisaation tuoma tehokkuusajattelu voi johtaa organisatoriseen jäykkyyteen yhtenäisten prosessien jättäessä vähemmän tilaa luoville ratkaisuille.
Description
Thesis advisor
Malmi, Teemu
Keywords
digitalization, digital transformation, transformation process, professional identity, relevance of accounting profession, future of accounting profession
Other note
Citation