Bambu nykyarkkitehtuurissa

Thumbnail Image

Files

bachelor_Latvala_Julia_2025.pdf (3.27 MB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2025-12-04

Department

Major/Subject

Architecture

Mcode

Degree programme

Bachelor's programme in Architecture, Landscape Architecture and Interior Architecture
Arkkitehtuurin, maisema-arkkitehtuurin ja sisustusarkkitehtuurin kandidaattiohjelma
Kandidatprogrammet i arkitektur, landskapsarkitektur och inredningsarkitektur

Language

fi

Pages

38

Series

Abstract

-

Bambua on pitkään käytetty perinteisessä rakentamisessa, mutta rakennustekniikan modernisoituessa materiaali on jäänyt taka-alalle muihin materiaaleihin, kuten betoniin, puuhun ja teräkseen verrattuna. Bambu on maailman nopeiten kasvava kasvi, ja siksi myös mahdollisesti ekologinen vaihtoehto rakentamiseen. Sen tekniset ominaisuudet antavat sille myös hyvät lähtökohdat rakennusmateriaalina. Tässä tutkielmassa perehdytään bambuun nykyarkkitehtuurin rakennusmateriaalina. Työn tavoitteena on tutkia, miten bambua käytetään nykyään sekä miten sitä voitaisiin tulevaisuudessa käyttää yhä enemmän. Työssä kerrotaan ensin yleistietoa bambusta ja sen ominaisuuksista. Myöhemmin käydään läpi eri rakennusmenetelmiä, haasteita ja mahdollisia vastauksia haasteisiin. Työ on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, ja siinä on hyödynnetty verkkolähteitä, bambuarkkitehtuurista kertovia kirjoja sekä eri arkkitehtitoimistojen projekteja havainnollistavina esimerkkeinä. Tärkeimpinä tuloksina tutkielmassa selvisi, että bambu on sekä teknisesti kestävä että nopeasti uusiutuva materiaali, joka tekee siitä potentiaalisen rakentamiseen. Rakennustapoja on monia, joista merkittävimpiä tulevaisuuden kannalta ovat teollisesti valmistetun bambun hyödyntäminen, suikaloidun bambun avulla tehdyt orgaaniset rakenteet sekä perinteisesti käytetyt kokonaiset bamburungot. Yksi merkittävä löytö oli teollisesti tuotetusta bambusta rakennettu maailman ensimmäinen bambukerrostalo. Bamburakentamiseen liittyy potentiaalisuudestaan huolimatta haasteita, joihin yritetään löytää vastauksia. Haasteisiin sisältyvät esimerkiksi standardisoinnin puute, rakentamisen vaikeus muun muassa bambun epäsäännöllisyyden takia, bambun lyhytikäisyys tuholaisten, kosteuden tai muiden luonnonolojen takia, sekä asenteet bambusta väliaikaisena ja halpana materiaalina. Näihin haasteisiin voitaisiin vastata esimerkiksi uutta teknologiaa, kuten AI:ta eli keinoälyä sekä AR:ää eli lisättyä todellisuutta käyttämällä. Toisia tapoja vastata haasteisiin ovat materiaalien yhdistely, bambun kemiallinen käsittely, teknisten ominaisuuksien tarkempi tutkiminen sekä viljelmien hoito. Myös lyhytkurssit bambuun liittyen voivat opettaa ihmisille lisää materiaalista, ja vaikuttaa positiivisesti sitä kohtaan oleviin asenteisiin. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että bambulla on potentiaalia tulevaisuuden rakennusmateriaalina, mutta haasteita ja tutkittavaa riittää. Esimerkiksi teollista bambua eteenpäin kehittämällä voitaisiin mahdollisesti saavuttaa ekologisempaa arkkitehtuuria. Myös teknologia voi auttaa tekemään bambusta yhä käytetymmän rakennusmateriaalin.

Description

Supervisor

Ruskeepää, Esa

Thesis advisor

Koivisto, Elina

Keywords

arkkitehtuuri, bambu, ekologisuus, rakentaminen, tulevaisuus

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202512149113

Collections

[kand] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS (Open access)