Hämeen maakunnallinen melutasoltaan hiljaisten alueiden kartoitus paikkatietojärjestelmien avulla
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology |
Diplomityö
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2007
Department
Major/Subject
Kartografia ja geoinformatiikka
Mcode
Maa-123
Degree programme
Language
fi
Pages
xii + 94 + [8]
Series
Abstract
Tämän diplomityön tehtävänä oli selvittää, löytyykö Kanta-Hämeen alueelta vielä sellaisia luontoalueita, joilla luonnon omien äänien kuuleminen on mahdollista ilman ihmisen toimintojen aiheuttamaa häiritsevää taustakohinaa. Tällaiset luontoalueet eivät suinkaan ole äänettömiä, koska luonto halutessaan saa aikaan kovaakin melua. Näillä alueilla luonnon omat äänet ovat pääosassa ja ihmistoiminnan äänet ovat satunnaisia tai niitä ei kuulu ollenkaan. Noin miljoona suomalaista asuu alueilla joilla ympäristömelun arvot nousevat yli 55dB:n, joka on melutasojen ohjearvojen mukainen hyväksyttävän melualtistuksen yläraja asuinalueilla päiväsaikaan. Tästä syystä työssä käsitellään melua, sen ominaisuuksia, melun terveyshaittoja, meluntorjuntaa ja sen kustannuksia. Työssä pohditaan melun merkitystä kaavoituksen kannalta eli sitä kuinka melun ennaltaehkäisy olisi parasta suorittaa jo kaavoitusvaiheessa. Työtä tehtäessä on pyritty paikantamaan Kanta-Hämeen merkittävimmät melunlähteet, koska hiljaisuutta ei voi löytää ellei tiedä mistä melu tulee. Merkittävin ympäristömelun lähde on tieliikenne. Työssä käsitellään myös hiljaisuuden ja luonnonhiljaisuuden merkitystä sekä hiljaisuuden olemusta. Luontohan ei ole koskaan täysin äänetön, vaan luonnonhiljaisuus koetaan juuri tuulen huminan, rapinoiden ja rapsahtelujen kautta. Työssä käsitellään hiljaisuuden määritelmää sekä hiljaisuuden tasoja ja sitä miten hiljaisuutta on luokiteltu EU:ssa ja Suomen maakunnissa. Hiljaiset alueet etsittiin ArcView- ja ArcGIS- paikkatieto-ohjelmien avulla puskurivyöhykemenetelmää käyttäen. Puskurivyöhykkeet perustuvat tieliikenteen osalta keskimääräiseen vuorokausiliikenteeseen ja vyöhykkeitä laskettaessa pyrittiin siihen että vyöhykkeiden ulkopuolella taustamelun taso olisi alle 30 dB. Muiden melunlähteiden osalta puskurivyöhykkeet ovat samansuuruiset kuin Satakunnan pilottiselvityksessä. Hiljaisten alueiden luokittelu suoritettiin samoin perustein kuin Satakunnassa. Ja hiljaisia alueelta Hämeestä kyllä vielä löytyy, suuria yhtenäisiä maaseutumaisia hiljaisia alueita sekä laajoja, luontomatkailun kannalta arvokkaita luonnonrauha-alueita, hiljaisuuden keitaita. Alueiden määrittämisen lisäksi työssä käsitellään erilaisia paikkatietoanalyysejä sekä sitä miten eri analyysejä voisi hyödyntää hiljaisten alueiden jatkokäsittelyssä.Description
Supervisor
Virrantaus, KirsiThesis advisor
Lipsanen, MattiKeywords
quiet areas, hiljaisuus, tranquillity, hiljaiset alueet, Häme- region, luonnonrauha, regional plan, Kanta-Häme, noise, maakuntakaava, noise abatement, melu, environmental noise, meluntorjunta, GIS- & spatial analysis, ympäristömelu, GIS, GIS-analyysit