aalto1 untyped-item.component.html
Kumppanuuden monet muodot – tutkimus yhteistyöhön perustuvan kaavoituskäytännön yleisistä periaatteista
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu |
Master's thesis
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Authors
Date
Department
Mcode
Language
fi
Pages
119 + 12
Series
Abstract
Kumppanuuskaavoituksesta puhuttaessa tarkoitetaan kunnan ja yksityisen toimijan yhteistyötä kaavoituksessa, jossa korostuu kaavoituksen ja rakennussuunnittelun rinnakkaistyö. Menetelmä eroaa perinteisestä kunnan tekemästä kaavoitustyöstä siten, että yhteistyöhön valitut kumppanit ovat mukana alueen kehittämisessä kaavoituksen alkuvaiheesta lähtien. Vaikka kumppanuuskaavoitus on kuulunut pidemmän aikaa kuntien kaavoitusmenetelmien valikoimaan, yhteistyömenetelmät eivät ole vakiintuneet kaikkialla, ja aiheen niukka tutkimustieto on pirstaloitunutta.
Tämä diplomityö käsittelee Suomen kuntien käyttämiä kumppanuuskaavoitusmenetelmiä käyttäen apuna Solesburyn (1974) teoriaan pohjautuvaa uusiutumiskykyistä ympäristön muutoksen hallinnan mallia. Tässä työssä kumppanuuskaavoitusta tarkastellaan laajemmin maankäytön yhteistyönä maankäytön valmistelussa ja kaavoituksessa sekä toteuttamisesta sopimisena. Koska kumppanuuskaavoituksen toimintatavat ja prosessinhallinta saattavat erota toisistaan paljonkin, kohdistetaan erityistä huomiota ympäristön hallinnan teoriaan yhtenä selkeyttävänä tapana lähestyä kumppanuuskaavoitushankkeita ja sisällyttää niitä kaavoitusohjelmiin.
Tutkimuksen tavoitteena on koota kumppanuuskaavoituksesta hajallaan olevaa tietoa yhteen, kartoittaa yhteistyöhön soveltuvia menettelytapoja ja tunnistaa yhteiskehittelyn onnistumisen edellytyksiä hankkeiden suunnittelusta niiden toteutukseen asti. Tutkimuksessa pyritään tunnistamaan mahdollisimman monipuolisesti niin kumppanuuskaavoitusta edistävät kuin hankaloittavat tekijät ja muodostamaan periaate-ehdotuksia toimintatavoille, joita kunnat voivat hyödyntää työssään.
Tutkimusmenetelmä on menetelmätriangulaatio, joka on yhdistelmä laadullisesta ja määrällisestä tutkimuksesta. Aineistonkeruussa käytettiin kyselyä ja sen tuloksia laadullisesti täydentäviä verkkotyöpajoja. Lisäksi tutkimustuloksista keskusteltiin Kuntaliiton asiantuntijoiden kanssa. Vastausten perusteella tehtiin vertailuja ja analyysia käytäntöjen toimivuudesta.
Teoreettinen viitekehys muodostuu yhteiskunnallisen kehityksen vaikutuksista maankäytön suunnitteluun ja Solesburyn esittämästä systeemiteoreettisesta lähestymistavasta, jonka toimivuutta testataan empiiristen havaintojen avulla. Lisäksi viitekehyksestä ilmenee kumppanuuden yleisperiaatteet, niiden kytkennät maankäytön suunnitteluun ja lähtökohdat yhteistyömenettelyn toteutukseen. Teoreettisen viitekehyksen ja keskeisten käsitteiden kautta tutkittiin empiriaa, joka on pääosin kerätty kuntanäkökulmista.
Public-private partnership in land-use planning refers to cooperation between a municipality and private sector actors, in which the parallel work between land-use planning and development design is emphasized. The method differs from traditional municipality-led planning in that the partners selected for cooperation are involved in zoning from the beginning. Although public-private partnerships have existed for long as a part land-use planning methods, cooperation is still not well established nationwide and the limited research on the topic is fragmentary.
This thesis researches public-private partnership methods in land-use planning used by Finnish municipalities, utilizing Solesbury’s (1974) theory of controlling environmental change. In this study, partnerships in land-use are considered more broadly as land-use collaboration in preparation and planning, and agreement on implementation. Since partnerships and policies of process management in land-use planning can differ widely, special attention is given to environmental management theory as a way to clarify the programming of partnership planning projects in land-use planning policy.
The aim of the study is to aggregate scattered information on public-private partnerships in land-use planning, map out cooperative practices and identify the preconditions for successful co-development from planning to implementation. The thesis aims to identify broadly the supporting and hindering factors that occur in partnerships and formulate policy proposals that municipalities may use in their work.
The research uses method triangulation, combining qualitative and quantitative research. A questionnaire and online workshops were used to collect data. In addition, the empirical results of the research were discussed with experts from the Association of Finnish Municipalities. Comparisons and analysis of the effectiveness of the partnership planning practices were made based on the responses.
The theoretical framework builds on the impact of societal development to land-use planning, and Solesbury’s systems-theoretical approach to environmental change, testing the framework with empirical observations. In addition, the framework outlines the general principles of partnerships, their connections to land-use planning and policy premises for implementing the cooperation procedure. Empirical research was mainly collected from municipal perspectives and examined through the theoretical framework and key concepts.
Description
Supervisor
Mäntysalo, RaineThesis advisor
Staffans, AijaJarva, Anne