Industrial hydrogenation unit - hydrodynamics and performance

dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.advisorEilos, Isto
dc.contributor.authorHynynen, Katja
dc.contributor.departmentKemian tekniikan osastofi
dc.contributor.schoolTeknillinen korkeakoulufi
dc.contributor.schoolHelsinki University of Technologyen
dc.contributor.supervisorAittamaa, Juhani
dc.date.accessioned2020-12-04T16:10:54Z
dc.date.available2020-12-04T16:10:54Z
dc.date.issued2003
dc.description.abstractTyön kirjallisuusosassa tarkastellaan, kuinka hydrodynaamiset parametrit vaikuttavat triklekerrosreaktorin toimintaan huomioiden nestefaasihydrausreaktion erityispiirteet. Lisäksi tarkastellaan reaktoreiden scale-up:in suurimpia ongelmia, nestefaasihydrauksen kinetiikkaa sekä esimerkkireaktiona iso-okteenin hydrausta. Työn sovellettu osa koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa testattiin FLOWBAT -simulointiohjelman soveltuvuutta teollisuusmittakaavan triklekerrosreaktorin simulointiin. Testausta varten kerättiin mittausdataa kuudelta eri aikaväliltä teollisuusmittakaavan iso-okteenin hydrausreaktorista. Simuloinnin yhteydessä törmättiin erinäisiin vaikeuksiin, joista suurimpia olivat teollisuusreaktoria vastaavan lämpötilaprofiilin saavuttaminen vastaavalla konversiolla sekä mahdollisen nesteen kanavoitumisen huomioiminen simuloinnissa. Näistä ensimmäinen ongelma ratkaistiin käyttämällä päivitettyä muodostumisentalpioiden laskentametodia. Jälkimmäisen ongelman huomioimisessa käytettiin hyväksi katalyytin kastumista (wetting efficiency) kuvaavaa muuttujaa. Mallireaktiona soveltavan osan toisessa osassa käytettiin iso-okteenin hydrausreaktiota. Tässä osassa keskityttiin reaktorin toimintaan ja siihen kuinka sitä voi parhaiten säätää. Tämän vuoksi suoritettiin herkkyysanalyysi keskeisten operointimuuttujien suhteen: vetysyötön suhde olefiinisyöttöön, paine, syöttölämpötila sekä kierrätysvirta. Näistä syöttölämpötilan sekä kierrätysvirran havaittiin vaikuttavan eniten reaktorin toimintaan. Tulosten tarkastelussa huomioitiin myös turvallisuusaspekti ja todettiin, että erityisesti kierrätysvirran suhteen tehtävien muutosten tulee olla varovaisia ja reaktorille tulee antaa riittävästi aikaa tasaantua muutoksen jälkeen. Herkkyysanalyysin yhteydessä tarkasteltiin myös partikkelikoon vaikutusta reaktorin toimintaan. Huomattiin, että käytettäessä erittäin pieniä partikkeleita reaktori toimii vahvan vuorovaikutuksen alueella (high interaction regime), mutta tällä ei ole huomattavaa vaikutusta aineensiirtoon kyseisessä tapauksessa. Yleisesti todettiin, että FLOWBAT -simulointiohjelma tarjoaa hyödyllisen keinon arvioida teollisuusmittakaavan triklekerrosreaktorin toimintaa. Tulosten tarkastelussa tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota nesteenjaon vaikutukseen. Tätä ei simuloinnissa voida tällä hetkellä huomioida teollisuusmittakaavan reaktoreille.fi
dc.format.extent76+1
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/91183
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-2020120450018
dc.language.isoenen
dc.programme.majorKemian laitetekniikkafi
dc.programme.mcodeKem-42fi
dc.rights.accesslevelclosedAccess
dc.titleIndustrial hydrogenation unit - hydrodynamics and performanceen
dc.titleTeollinen hydrausyksikkö - hydrodynamiikka ja suorituskykyfi
dc.type.okmG2 Pro gradu, diplomityö
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.publicationmasterThesis
local.aalto.digiauthask
local.aalto.digifolderAalto_13371
local.aalto.idinssi21050
local.aalto.inssiarchivenr4555
local.aalto.inssilocationP1 Ark TKK
local.aalto.openaccessno

Files