Techno-economical evaluation of lignocellulose hydrolysis

dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.advisorVermasvuori, Raisa
dc.contributor.authorMirsch, Mikaela
dc.contributor.schoolKemian tekniikan korkeakoulufi
dc.contributor.supervisorOjamo, Heikki
dc.date.accessioned2014-06-25T09:26:09Z
dc.date.available2014-06-25T09:26:09Z
dc.date.issued2014-06-23
dc.description.abstractThe economic dependency on fossil fuels affects the climate and environment, which drives the fuel research on the largest known renewable carbohydrate source: fermentable sugars from lignocellulose. Several fermentable sugars exist in lignicellulosic materials, but are not accessible for efficient use without pretreatment and hydrolysis. Enzymatic hydrolysis is typically used. Enzymatic hydrolysis has a high selectivity and is performed in mild conditions, but the cost of enzymes is high. Hydrolysis can be a batch or a continuous process and is performed in one or several steps as a sequential process before fermentation or simultaneously with fermentation. The overall yield, residence time, and enzyme cost are the key parameters in the process feasibility. Means to achieve economically viable processes include: product removal, enzyme and solids recycling, enzyme engineering, and high consistency reactions. Different process options for enzymatic hydrolysis were evaluated in this thesis. The evaluated parameters included consistency, residence time, raw material and enzyme input. Three setups were selected: one-step process, two-step process and two-step process with solids recycling. The raw material was selected to be autohydrolyzed wheat straw. Two alternatives for liquid/solid separation: a pressure filter and a decanter centrifuge were compared. The feasibilities of the cases were somewhat similar. The most viable lignocellulose hydrolysis was achieved with a two-step process using a pressure filter as the first separator and a decanter centrifuge as the second separator. The revenue from the lignin-rich residual had significant effect on the overall manufacturing cost. If the price of the lignin-rich residue was lower than assumed (200 €/t dry matter, hypothetical estimation), the viability of the processes would be arguable.en
dc.description.abstractRiippuvuudella fossiilisista polttoaineista on selvä vaikutus ilmastoon ja ympäristöön, mikä ajaa tutkimusta kohti maailman suurimman uusiutuvan hiilihydraattilähteen, lignoselluloosan, käyttöä. Lignoselluloosasta voidaan erottaa fermentoitavia sokereita, mutta niiden vapauttamiseksi kompleksisesta rakenteesta tarvitaan esikäsittelyä ja hydrolyysiä. Entsyymattinen hydrolyysi voidaan tehdä miedoissa olosuhteissa ja reaktion selektiivisyys on korkea. Hydrolyysi voi olla panosreaktio tai jatkuvatoiminen prosessi. Se voidaan toteuttaa yhdessä tai useammassa peräkkäisessä hydrolyysivaiheessa ennen fermentointia tai samanaikaisesti fermentoinnin kanssa. Kokonaissaanto, viipymäaika ja entsyymikustannus ovat hyvin tärkeitä tekijöitä hydrolyysin toteutettavuuden kannalta. Kannattavan prosessin saavuttamiseksi on tutkittu ainakin seuraavia tekijöitä: tuotteen poistoa kesken prosessin, entsyymien ja kiintoaineen kierrätystä, entsyymien muokkausta ja korkean kuiva-ainepitoisuuden reaktioita. Tässä diplomityössä tutkittiin ja vertailtiin erilaisia prosessivaihtoehtoja hydrolyysin toteuttamiseen korkeassa kuiva-ainepitoisuudessa viipymäajan sekä raaka-ainesyötön ollessa vakio ja verrattiin niitä kannattavuuden näkökulmasta. Kolme prosessivaihtoa valittiin tutkittavaksi: yksi- ja kaksivaiheinen prosessi sekä kaksivaiheinen prosessi, jossa kierrätetään kiintoainetta. Tutkimuksen raaka-aineeksi valittiin autohydrolysoitu olki. Myös prosessilaitteiden valintaa käsiteltiin: kiintoaineen erotuksessa käytettiin joko painesuodatinta tai dekantteria. Tulokset olivat melko yhteneväisiä eri prosessivaihtoehtojen välillä. Kannattavimmaksi prosessiksi todettiin prosessi, joka käytti erotukseen painesuodatinta ja myöhemmässä erotuksessa dekantteria. Dekantteri mahdollisti matalamman investointikustannuksen samalla, kun sokerisaanto pysyi kohtuullisena. Prosessin jätevirran korkea ligniinisisältö arvioitiin arvokkaaksi (200 €/t kuiva-ainetta), jotta prosessi saatiin kannattavaksi, mikä on huomiotava prosseja analysoidessa.fi
dc.format.extent88 + 18
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/13556
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-201408272512
dc.language.isoenen
dc.locationPKfi
dc.programmeKEM - Kemian tekniikan koulutusohjelmafi
dc.programme.majorBiotekniikka ja elintarviketekniikkafi
dc.programme.mcodeKE3002fi
dc.rights.accesslevelclosedAccess
dc.subject.keywordlignocelluloseen
dc.subject.keywordhydrolysisen
dc.subject.keywordhigh consistencyen
dc.subject.keywordrecycling of solidsen
dc.subject.keywordsugar platformen
dc.subject.keywordSHFen
dc.subject.keywordlignoselluloosafi
dc.subject.keywordentsymaattinen hydrolyysifi
dc.subject.keywordkorkea kiintoainepitoisuusfi
dc.subject.keywordkiintoaineen kierrätysfi
dc.subject.keywordSHFfi
dc.titleTechno-economical evaluation of lignocellulose hydrolysisen
dc.titleTeknis-taloudellinen lignoselluloosahydrolyysin arviontifi
dc.typeG2 Pro gradu, diplomityöen
dc.type.okmG2 Pro gradu, diplomityö
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.ontasotDiplomityöfi
dc.type.publicationmasterThesis
local.aalto.digifolderAalto_92251
local.aalto.idinssi49541
local.aalto.openaccessno
Files