Miten arkkitehtuurilla ja tilojen yhteiskäytöllä lisätään monisukupolvisia kohtaamisia?

Simple item page
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributor.advisorTeräväinen, Helena
dc.contributor.authorVaskelainen, Olli
dc.contributor.schoolTaiteiden ja suunnittelun korkeakoulufi
dc.contributor.schoolSchool of Arts, Design and Architectureen
dc.contributor.supervisorTervo, Anne
dc.date.accessioned2022-01-17T15:02:45Z
dc.date.available2022-01-17T15:02:45Z
dc.date.issued2021
dc.description.abstractEriytynyt ja laitostunut hoito sekä asuminen ovat erkaannuttaneet nuorten lasten ja ikääntyvien ihmisten sukupolvien välisiä kohtaamisia. Muuttoliike ja kaupungistumisen jatkuminen voivat osaltaan kasvattaa lähisukulaisten fyysistä ja henkistä etäisyyttä toisistaan verrattuna agraariaikaiseen Suomeen. Yksinäisyyden kokemus tai turvattomuuden tunne voi lisääntyä molemmissa iän ääripäissä. Yhteiskunnan tavoitteena on kuitenkin tukea suurten ikääntyvien ikäluokkien aktiivista kotona asumista, toisaalta lapsiperheiden avuntarve jatkuu. Kohtaamiset voivat olla toiminnallisia, visuaalisia tai virtuaalisia vuorovaikutustilanteita ihmisten ja ympäristön välillä. Yhteisöllisyydessä on kyse esimerkiksi yhteenkuuluvuudentunteesta, luottamuksesta, tarpeiden tyydyttämisestä ja yhteisestä päämäärästä – yleensä yksilön hyvinvoinnin lisäämisestä. Yhteisöllisessä asumisessa osallistumisen ja yhteiseen hyvään sitoutumisen sekä huolenpidon määrä voi vaihdella. Tämä kandidaatintyö on kirjallisuuskatsaus, jossa tarkastellaan yhteisöllisyyttä ja kohtaamisia mahdollistavia esimerkkejä lastenhoidossa ja ikääntyvien asumisessa, sekä kaupunki- ja korttelirakenteessa. Esimerkkikohteina on lasten päivähoidon fasiliteetteja, ikääntyneiden yhteisöasumisen malleja, ja kaupunki- ja korttelirakenteen yhteisöllisiä esimerkkejä. Tutkimuskysymykseni on voiko arkkitehtuurin ja tilojen yhteiskäytön avulla lisätä monisukupolvisia kohtaamisia? Työn tavoitteena on löytää toistuvia ja hyväksi havaittuja yhteisöllisyyden käytäntöjä ja kohtaamisten avaintekijöitä rakennusten arkkitehtuurista ja tilojen yhteiskäytöstä. Lastenhoidon varhaiskasvatuksen oppimistavoitteet tukevat juuri nyt yhteisöllisyyttä ja yhteisöllistä oppimista. Ikääntyneiden yhteisöllinen ja osallistava asuminen sekä yhteenkuuluvuuden tunne ja vuorovaikutus eri ikäisten kanssa nostavat elämänlaatua ja luovat turvallisuuden tunnetta. Työ osoittaa että Suomesta löytyy jo esimerkkejä toimivista ylisukupolviset kohtaamiset mahdollistavista ratkaisuista ja rakennuksista. Yhteisölliset aktiviteetit ja yhteiskäyttöiset tilat ovat jokseenkin systemaattisesti toistuvia ratkaisuja eri puolilla Suomea, vaikka meillä yhteisöllisyys on muuhun Eurooppaan verrattuna vielä lapsenkengissä. Haasteena yhteisöllisessä toiminnassa yhteisissä tiloissa on muun muassa erilaisten vastuukysymyksien ja hallinnollisten rajapintojen koordinointi. Esteettömyys, muunneltavuus ja saavutettavuus ovat kriittisiä elementtejä arkkitehtuurin ja tilankäytön kannalta.fi
dc.format.extent28
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/112361
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-202201171266
dc.language.isofien
dc.programmeTaiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelmafi
dc.programme.majorArkkitehtuurifi
dc.subject.keywordkohtaaminenfi
dc.subject.keywordyhteisöllisyysfi
dc.subject.keywordmonisukupolvisuusfi
dc.subject.keywordyhteistilatfi
dc.subject.keywordarkkitehtuurifi
dc.subject.keywordvuorovaikutusfi
dc.titleMiten arkkitehtuurilla ja tilojen yhteiskäytöllä lisätään monisukupolvisia kohtaamisia?fi
dc.titleHow do architecture and space sharing increase multi-generational encounters?en
dc.typeG1 Kandidaatintyöfi
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintyöfi
Files
Collections
[kand] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS