aalto1 untyped-item.component.html
“Tavoitteena löytää arkkitehtoninen kokonaisratkaisu” – Suomalaisten arkkitehtuurikilpailujen arvosteluperusteet 2004-2024
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Bachelor's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
Language
fi
Pages
33
Series
Abstract
Arkkitehtuurikilpailut ovat olleet merkittävässä roolissa suomalaisen arkkitehtuurin kehityksessä ja arkkitehtien koulutuksessa. Ne ovat toimineet tärkeänä alustana innovaatioille, ammatilliselle kehittymiselle ja uusien kykyjen esiin pääsemiselle. Kilpailujen nähdään myös mahdollistavan laadukasta rakennettua ympäristöä ja erityisesti monien julkisten rakennusten toteutus pohjautuu anonyymin kilpailun kautta valittuun suunnitelmaan.
Akateeminen tutkimus lähes 150 vuotta kestäneestä suomalaisesta kilpailukulttuurista on kuitenkin vähäistä. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, mitkä ovat suomalaisten arkkitehtuurikilpailujen arvosteluperusteet: mitkä tekijät ovat yhteisiä voittaneille töille, mitkä perustelut toistuvat eri kilpailujen voittaneissa ehdotuksissa ja toisaalta tarkastella sitä, onko kilpailuohjelmissa mainittujen perusteiden ja arvostelussa käytettyjen perusteiden välillä ristiriitaa.
Aineistona käytetään Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) kilpailuarkiston kilpailuohjelmia ja arvostelupöytäkirjoja koskien kokoontumisrakennuksista käytyjä suunnittelukilpailuja vuosilta 2003–2024. Metodina on tilastollinen vertaileva tapaustutkimus. Aineiston analyysin ja aiemman tutkimuksen perusteella tutkimukseen valikoitui yhteensä 13 erilaista kriteeriä, joiden esiintyvyyttä ja painotusta aineistossa tutkitaan tilastollisesti. Löydösten pohjalta pyritään vastaamaan tutkimuskysymyksiin ja muodostamaan kokonaiskuva arvosteluperusteiden yleislinjasta.
Aineiston tutkimus osoitti aiemmissa suomalaisten arkkitehtikilpailujen asiantuntijoiden haastattelututkimuksissa löydettyjen arvosteluperusteiden olevan merkitseviä myös tilastollisesti. Voittaneet kilpailuehdotukset noudattavat kilpailuohjelmien rajauksia ja ehtoja varsin tarkasti, eikä ristiriitaisuutta kilpailuohjelmissa mainittujen ja arvostelupöytäkirjojen arvosteluperusteiden välillä löytynyt. Pöytäkirjojen arvosteluista löytyi kuitenkin huomattavia puutteita verrattuna kilpailuohjelmien kriteeristöön, jolloin osa kilpailuohjelman aiheista jää kokonaan käsittelemättä. Aineiston tarkemman analysoinnin myötä tarkasteluun nousi kahdeksan lisäkriteeriä, joiden esiintyvyydessä oli huomattavaa hajontaa. Samalla huomioitiin, että ekologisten kriteerien painotus korostunee entisestään tulevaisuuden arkkitehtuurikilpailuissa.
Tutkielman perusteella kilpailuissa menestyneille töille löytyy yhteisiä nimittäjiä. Osa kriteereistä on toistuvasti merkittävässä asemassa osan jäädessä käytännössä merkityksettömäksi kilpailumenestyksen kannalta, vaikka ne esitetään kilpailun arvosteluperusteina tai vaatimuksina. Pöytäkirjojen suppeus kuitenkin rajoittaa tarkkojen tulkintojen tekemistä ja niiden lisäksi tarvittaisiin laajempaa aineistoa koskien tuomariston päätöksentekoa.