Määräaikaisen työsopimuksen ketjuttaminen
| dc.contributor | Aalto University | en |
| dc.contributor | Aalto-yliopisto | fi |
| dc.contributor.advisor | Kuoppamäki, Petri | |
| dc.contributor.advisor | Hietanen-Kunwald, Petra | |
| dc.contributor.author | Nuutinen, Anne | |
| dc.contributor.department | Laskentatoimen laitos | fi |
| dc.contributor.school | Kauppakorkeakoulu | fi |
| dc.contributor.school | School of Business | en |
| dc.date.accessioned | 2022-05-15T16:11:23Z | |
| dc.date.available | 2022-05-15T16:11:23Z | |
| dc.date.issued | 2022 | |
| dc.description.abstract | Pro gradu tutkielmalla on kaksi päätarkoitusta. Tutkielman ensimmäinen tarkoitus on selvittää mitä määräaikainen työsopimus tarkoittaa ja mitä määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen tarkoittaa. Toinen tutkielman tarkoitus on tulkita sekä systematisoida määräaikaisten työsopimusten ketjuttamiseen liittyvää voimassa olevaa lainsäädäntöä. Tutkielmassa on hyödynnetty oikeusdogmatiikkaa, jonka pohjalta voimassa olevaa lainsäädäntöä on tutkittu. Lisäksi tutkielmaan on otettu vaikutteita de lege ferenda- tutkimuksista. Tällä hetkellä määräaikaisesta työsopimuksesta sekä sen ketjuttamisesta on säädetty ainoastaan työsopimuslaissa. Työsopimuslain mukaan työnantaja sekä työntekijä voivat solmia määräaikaisen työsopimuksen työnantajan toimesta, jos työnantajalla on määräaikaiselle työsopimukselle lain vaatima perusteltu syy. Työsopimuslain uudistuksen jälkeen laissa ei ole enää tarkemmin säädelty mitä perustellulla syyllä tarkoitetaan. Määräaikaisia työsopimuksia voidaan solmia myös useita peräkkäisiä, jos työnantajalla on jokaiselle määräaikaiselle työsopimukselle oma laillinen perusteltu syy. Jos jostain peräkkäin solmitusta määräaikaisesta työsopimuksesta puuttuu lain vaatima perusteltu syy, katsotaan lain mukaan työsuhteen muuttuneen toistaiseksi voimassa olevaksi. Tutkielmassa on esitelty muutamia korkeimman oikeuden sekä työtuomioistuimen ratkaisuja koskien tutkimusaihetta. Kuten eri oikeusasteiden ratkaisuista sekä Tilastokeskuksen tekemästä tutkimuksesta ilmenee, Suomessa solmitaan vuosittain useita tuhansia määräaikaisia työsopimuksia. De lege ferenda- kannanoton myötä tutkimuksessa on tuotu esille muutamia kehitysehdotuksia siitä, miten työsopimuslakia tulisi muuttaa, jotta määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen ei olisi yhtä helppoa. Työsopimuslakiin voitaisiin esimerkiksi lisätä tarkempi maininta siitä, mitä perustellulla syyllä tarkoitetaan. Lisäksi työsopimuslakia tulisi pyrkiä muuttamaan siten, ettei laki olisi niin tulkinnanvarainen kuin mitä se tällä hetkellä on joidenkin pykälien suhteen. | fi |
| dc.description.abstract | The thesis has two main purposes. The first purpose of the thesis is to find out what a fixed-term employment contract means and what means to concatenate fixed-term employment contracts. The second purpose of the thesis is to interpret and systematize the existing legislation related to the concatenation of fixed-term employment contracts. The thesis has utilized legal dogmatics, on the basis of which the current legislation has been studied. In addition, the thesis is influenced by de lege ferenda research. At present, a fixed-term employment contract and its concatenate are only provided for in the Employment Contracts Act. According to the Employment Contracts Act, the employer and the employee may enter into a fixed-term employment contract by the employer if the employer has a justified reason for the fixed-term employment contract required by law. Following the reform of the Employment Contracts Act, the law no longer regulates in more detail what is meant by a justified reason. Fixed-term employment contracts may also be concluded in succession if the employer has its own legitimate reason for each fixed-term employment contract. If there is no valid reason for a successive fixed-term employment contract, the employment relationship will become permanent employment contract. The thesis presents a few decisions of the Supreme Court and the Labor Court regarding the research topic. As can be seen from the decisions of the various courts and from a study conducted by Statistics Finland, several thousand fixed-term employment contracts are concluded in Finland every year. Following the de lege ferenda statement, the study has highlighted a few suggestions for how the Employment Contracts Act should be amended to make the concatenating of fixed-term contracts less easy. For example, a more precise reference to what is meant by a valid reason could be added to the Employment Contracts Act. In addition, efforts should be made to amend the Employment Contracts Act so that it is not as open to interpretation as it is at present in some sections. | en |
| dc.format.extent | 54 | |
| dc.identifier.uri | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/114336 | |
| dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:aalto-202205153197 | |
| dc.language.iso | fi | en |
| dc.location | P1 I | fi |
| dc.programme | Yritysjuridiikka | en |
| dc.subject.keyword | työsuhde | fi |
| dc.subject.keyword | määräaikainen työsopimus | fi |
| dc.subject.keyword | työsopimuksen ketjuttaminen | fi |
| dc.subject.keyword | työlainsäädäntö | fi |
| dc.title | Määräaikaisen työsopimuksen ketjuttaminen | fi |
| dc.title | Concatenation of fixed - term employment contracts | en |
| dc.type | G2 Pro gradu, diplomityö | fi |
| dc.type.ontasot | Master's thesis | en |
| dc.type.ontasot | Maisterin opinnäyte | fi |
| local.aalto.electroniconly | yes | |
| local.aalto.openaccess | no |
