Rakennussuojelun vaikutus asemakaavassa – Miksi suojelumerkinnän saanut Pukkilan massalaitos halutaan purkaa?

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis
Date
2023
Department
Major/Subject
Arkkitehtuuri
Mcode
ARTS3001
Degree programme
Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelma
Language
fi
Pages
43
Series
Abstract
Entinen Pukkilan kaakelitehtaan alue Turun Pitkämäessä muuntuu 2020-luvulla asuinalueeksi Pukkila 19/2017 -asemakaavamuutoksen seurauksena. Kaavamuutoksen yhteydessä alueen maamerkki, Pukkilan massatuotantolaitos, sai suojelumerkinnän vuonna 2020. Vain alle vuosi suojelupäätöksen jälkeen kiinteistön omistaja teki aloitteen jälleen uudesta asemakaavanmuutoksesta, jonka tavoitteena on kumota rakennuksen suojelumerkintä. Kyseinen asemakaava, Pukkila 2.0 hyväksyttiin maaliskuussa 2023, mutta se ei ole ollut vielä lainvoimainen tämän kandidaatintyön kirjoitushetkellä syksyllä 2023. Tämä kandidaatintyö tutki, miksi vuonna 2020 suojeltu Pukkilan massalaitos halutaan purkaa, ja mitä asemakaavan suojelumerkinnästä on seurannut rakennukselle. Työn tavoitteena oli lisäksi kartoittaa asemakaavaprosessien ja päätöksenteon tärkeimmät vaiheet sekä asettaa käynnissä oleva purkukiista Turun historialliseen kontekstiin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta, jonka lisäksi tapausta analysoitiin julkisten asemakaavamateriaalien ja päätöspöytäkirjojen avulla. Lisäksi rakennusta analysoitiin valokuvien avulla ja vierailemalla paikan päällä. Tutkimuksen perusteella todettiin, että Pukkilan massalaitoksen tapauksessa suojelumerkintä asemakaavassa ei ole edistänyt rakennussuojelun tavoitteita, vaan kuluneiden vuosien aikana rakennus on päässyt huonoon kuntoon. Massalaitoksen purkamista on perusteltu huonokuntoisuudella ja sillä, että rakennusta ei olisi mahdollista kunnostaa mihinkään asemakaavan mahdollistamaan käyttöön. Rakennuksen purkamista on perusteltu myös vetoamalla taloudellisiin syihin. Osa Pukkila 2.0 asemakaavaprosessissa esitetyistä väittämistä ja selvityksistä rakennuksen kunnosta on ristiriidassa keskenään. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että rakennuksen huono kunto on itseaiheutettua. Työn seurauksena muodostui jatkotutkimustarve massalaitoksen kunnolle, mutta myös kunnostuskustannuksille sekä ylipäätään huonokuntoisuuden ilmiölle rakennussuojelussa. Työ suosittaa, että asemakaavasuojelussa painotettaisiin yleisesti vahvemmin kestävän kehityksen tavoitteita.
Description
Supervisor
Özer-Kemppainen, Özlem
Thesis advisor
Berger, Laura
Keywords
rakennussuojelu, asemakaava, kaavoitus, Pukkilan massalaitos, purkaminen, purku-uhka, Turku, suojelumerkintä
Other note
Citation