aalto1 untyped-item.component.html
Arkkitehtuurin rooli taidemusiikin konserttikokemuksessa
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Bachelor's thesis
Ask about the availability of the thesis by sending email to the Aalto University Learning Centre oppimiskeskus@aalto.fi
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
33
Series
Abstract
Kandidaatintyön tavoittena oli tutkia, mitkä arkkitehtoniset elementit vaikuttavat taidemusiikin konserttikokemukseen. Työssä perehdyttiin arkkitehtuurin vaikutukseen konsertti- ja oopperasalien akustiikkaan, sekä rakennuksen luomaan kävijäkokemukseen kaupunkikuvan ja tilasuunnittelun kannalta. Työssä käsiteltiin ensisijaisesti taidemusiikin esittämiseen suunniteltuja tiloja, eli konsertti- ja oopperasaleja. Kevyen musiikin tiloja, pääasiallisia teatteritiloja, monitoimitiloja tai konferenssitiloja ei käsitelty. Työ toteutettiin kirjallisuustutkielmalla ja perehtymisellä kahteen esimerkkikohteeseen.
Työssä esiteltiin kaksi yleistä konserttisalityyppiä, kenkälaatikko ja viinitarha, sekä yksi oopperasalityyppi, hevosenkenkä. Salityyppien historialliseen taustaan, vahvuuksiin ja heikkouksiin, sekä keskinäisiin akustisiin ja tunnelmallisiin eroihin tutustuttiin. Kävi ilmi, että monien tutkimusten mukaan kenkälaatikkosalin akustiikka on viinitarhasalia tasalaatuisempaa, mutta viinitarhasalien esteettiset ominaisuudet ovat tällä hetkellä arvostettuja. Oopperasalin arkkitehtuuri eroaa konserttisaleista käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten vuoksi. Oopperasalissa näköyhteys lavalla on tärkeää, samoin akustiikan tasapaino laulun ja orkesterin soinnin välillä.
Tutkimusten pohjalta selvisi, että akustiikan kannalta arkkitehtoniset elementit ja ominaisuudet vaikuttavat konserttikokemukseen. Akustiikan keskiössä on suora ja heijastunut ääni, sekä jälkikaiunta. Akustiikkaan vaikuttavat tilan koko ja muoto, huonekorkeus, lattian ja katon muoto, seinien koristeellisuus, istuinten rakenne, sivuparvekkeiden syvyys, tilan vertikaalielementit, kuten pilarit, lavan rakenteelliset ominaisuudet sekä tilan pintamateriaalit.
Tilasuunnittelun ja kaupunkikuvan kannalta tärkeiksi osiksi konserttikokemusta osoittautui tapahtuman sosiaalista aspektia tukevat elementit. Tilasuunnittelussa esiin nousi yleisön johdatteleminen ja tunnelmaan virittäminen konsertti- ja oopperatalojen sisätiloissa. Kaupunkikuvallisesti taas huomiota herättävä rakennus kutsuu yleisön luokseen. Arkkitehtonisessa ilmeessä tapahtuman arvokkuus ja ainutlaatuisuus näyttäytyivät oleellisina.
Tulosten perusteella arkkitehtuurin roolin taidemusiikin konserttikokemuksessa olevan merkittävä. Arkkitehtuurin rooli näkyy tilan akustiikassa, mutta myös visuaalisessa havainnossa esiintyjistä, tilasuunnittelussa ja tilan kaupunkikuvallisessa olemuksessa. Jatkotutkimuksia aiheesta voitaisiin tehdä keräämällä tietoa taidemusiikin tilojen käyttäjäryhmien tilakokemuksista esimerkiksi haastattelujen muodossa.