Finnish Teamwork in World-Class Team Sports and What It Might Imply for Interdependent Workplace Teams

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Perustieteiden korkeakoulu | Master's thesis
Date
2017-12-12
Department
Major/Subject
Information Networks
Mcode
SCI3047
Degree programme
Master’s Programme in Information Networks
Language
en
Pages
118
Series
Abstract
World-class team sports is often used as a source of lessons for workplace teamwork. Since there are various types of teams, the degree of interdependence can be used to draw more reliable and profound analogies between these different realms. Whereas less interdependent teams necessitate only little interaction between members, highly interdependent sports and workplace teams require continuous and tight collaboration by everyone. Building on the fact that certain Finnish teams in six interdependent world-class team sports have recently performed better than expected in many competitions, this study explores the common reasons for successful teamwork in these teams and contemplates how these aspects could be utilized in interdependent workplace teams. The study obtained two sets of qualitative data. Semi-structured interviews were conducted with twelve high profile coaches from aesthetic group gymnastics, basketball, floorball, ice hockey, synchronized skating and volleyball, while I also used my own experiences as a professional floorball player employing analytic autoethnography. The analysis of the interview data followed the roadmap for building theory from cases. The study suggests that teamwork has constituted a major source of competitive advantage for these teams and identifies five common reasons for successful teamwork. First, specific Finnish values have had a profound positive impact on the tone of teamwork. Second, the people in these teams have shared certain attributes, reflecting above all willingness to help and always place the team first. Third, the teams have been able to generate an atmosphere of extraordinary respect and trust, which has allowed individual members to release their entire potential but also made them inclined to devote that potential wholly to their team’s use. Fourth, the teams have attained a solid common ground and engaging high-quality decisions by a thorough dialogue and participative decision-making. Fifth and finally, the teams have employed a variety of elevating daily routines and rituals that have contributed to the way members have treated and interacted with each other. On top of these five perspectives, the study explains how a longer-term Finnish culture of success could be established into a shorter-run successful team by holding the team rather permanent, being able to look beyond results and by primarily loving the daily work and people in the team. Altogether, it appears that the perspectives could be broadly applicable in Finnish interdependent workplace teams with only minor exceptions and cautions.

Joukkuehuippu-urheilusta otetaan usein oppeja työelämän tiimityöhön. Koska tiimejä on monen-laisia, niiden edellyttämää keskinäistä riippuvuutta voidaan käyttää apuna luotettavampien ja syvällisempien vastaavuuksien löytämiseksi. Pienen keskinäisen riippuvuuden tiimit vaativat vain vähän jäsenten välistä vuorovaikutusta, kun taas korkean keskinäisen riippuvuuden tiimit sekä joukkueurheilussa että työelämässä edellyttävät kaikilta jatkuvaa ja tiivistä yhteistyötä. Tietyt suomalaiset huippu-urheilujoukkueet kuudessa korkean keskinäisen riippuvuuden lajissa ovat viime aikoina menestyneet poikkeuksellisen hyvin. Kyseiseen havaintoon perustuen tämä tutkimus etsii tiimityön yhteisiä menestystekijöitä näissä joukkueissa ja pohtii, miten löydettyjä tekijöitä voisi hyödyntää vastaavanlaisissa tiimeissä työelämässä. Tutkimuksessa käytettiin kahta kvalitatiivista aineistoa. Haastatteluaineistoa kerättiin kahdeltatoista eturivin joukkuevoimistelu-, jääkiekko-, koripallo-, lentopallo-, muodostelmaluistelu- ja salibandyvalmentajalta, minkä lisäksi hyödynsin omia kokemuksiani salibandyammattilaisena autoetnografian keinoin. Haastattelu-aineiston analysointi noudatti malliesimerkkeihin pohjautuvaa grounded theory -menetelmää. Tutkimus vahvistaa, että tiimityö on luonut kyseisille joukkueille merkittävää kilpailuetua ja tunnistaa viisi yhteistä ja toisiinsa liittyvää tiimityön menestystekijää. Ensiksi, suomalaisilla perus-arvoilla on ollut voimakas vaikutus sävyyn, jolla tiimityötä tehdään. Toiseksi, ihmisillä näissä joukkueissa on ollut yhteisiä piirteitä, kuvastaen ennen kaikkea halua auttaa ja asettaa joukkue etusijalle kaikissa tilanteissa. Kolmanneksi, joukkueet ovat kyenneet luomaan poikkeuksellisen kunnioituksen ja luottamuksen ilmapiirin, mikä on auttanut yksittäisiä jäseniä realisoimaan potentiaalinsa mutta myös kanavoimaan tämän potentiaalin joukkueen käyttöön. Neljänneksi, hyödyntäen perusteellista dialogia ja osallistavaa päätöksentekoa, joukkueet ovat saavuttaneet vankan yhteisen ymmärryksen sekä laadukkaita ja sitouttavia päätöksiä. Viidenneksi, joukkueet ovat käyttäneet monia päivittäisiä rutiineja ja rituaaleja vaikuttaakseen kohottavasti tapaan, jolla jäsenet ovat olleet vuorovaikutuksessa keskenään sekä kohdelleet toisiaan. Näiden viiden menestystekijän lisäksi tutkimus esittää, kuinka lyhemmällä aikavälillä menestyksekkääseen joukkueeseen voitaisiin luoda pidemmän aikavälin suomalaista menestyksen kulttuuria pitämällä joukkueen kokoonpano verraten muuttumattomana, kykenemällä näkemään konkreettisten tulosten taakse sekä nauttimalla ensisijaisesti päivittäisestä työstä joukkueen ihmisten kanssa. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että tunnistetut menestystekijät olisivat hyödynnettävissä vastaavissa suomalaisissa työelämätiimeissä vain vähäisin poikkeuksin ja rajoituksin.
Description
Supervisor
Saarinen, Esa
Thesis advisor
Järvenpää, Eila
Keywords
teamwork, team sports, interdependence, team effectiveness, success
Other note
Citation