Kiinteän automaattivalvonnan vaikutukset ja kohdentaminen – Vuosina 2007–2014 käyttöön otettujen jaksojen arviointi ja uusien valvontakohteiden sijoittaminen

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu | Master's thesis
Date
2018-03-19
Department
Major/Subject
Spatial Planning and Transportation Engineering
Mcode
ENG26
Degree programme
Master’s Programme in Spatial Planning and Transportation Engineering (SPT)
Language
fi
Pages
119+18
Series
Abstract
Valtakunnallista liikenneturvallisuustyötä ohjaa nollavisio, jonka mukaan liikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Yhtenä konkreettisena tavoitteena on saada ajonopeudet vastaamaan paremmin säädettyjä nopeusrajoituksia. Maanteillä tehokkaaksi nopeudenhallintamenetelmäksi on osoittautunut kiinteä automaattinen nopeusvalvonta, joka on parantanut tieliikenteen turvallisuutta niin Suomessa kuin muissa maissa. Automaattista nopeusvalvontaa voidaankin pitää yhtenä 2000-luvun alun tehokkaimmista liikenneturvallisuustoimenpiteistä. Vaikka liikenneturvallisuustilanne on Suomessa parantunut, on myönteinen kehitys kuitenkin hidastunut, eikä valtakunnallisia tavoitteita ole aivan saavutettu. Liikenneturvallisuuden parantaminen edellyttääkin pitkäjänteistä työtä, ja myös automaattivalvontajärjestelmä on uudenlaisten haasteiden edessä. Suomen maanteillä on viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana otettu käyttöön toista kymmentä automaattista nopeusvalvontajaksoa. Tässä työssä tarkastellaan uusimpien, vuosina 2007–2014 käyttöön otettujen automaattivalvontajaksojen nopeus- ja liikenneturvallisuusvaikutuksia sekä selvitetään valvonnan tehokkuutta ja kohdentamista erityyppisillä teillä. Lisäksi tarkastellaan sitä, millaisilla teillä ja millaisissa tienkohdissa valvontapisteiden tulisi sijaita, jotta valvonnasta saatavat hyödyt olisivat mahdollisimman suuret. Tutkimuskirjallisuuden ja uusien valvontajaksojen vaikutusten perusteella kartoitetaan myös uusia valvontakohteita Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten alueilla tienkäyttäjien turvallisuuden edistämiseksi. Automaattivalvonnan vaikutuksia on tarkasteltu vertailemalla ajonopeuksia ja onnettomuusmääriä ennen ja jälkeen valvonnan käyttöönottoa. Yleisessä kehityksessä tapahtuneet muutokset on tunnistettu tutkimalla vastaavia muutoksia vertailuteillä, joilla ei ole ollut käytössä automaattivalvontaa. Tutkimuksen aineistona on käytetty liikenteen automaattisten mittausasemien (LAM)tallentamia nopeustietoja, onnettomuusaineistoja sekä erilaisia tiestötietoja. Tutkimuksessa on hyödynnetty tilastollisia ja paikkatietomenetelmiä. Ajonopeudet laskivat automaattivalvontajaksoilla keskimäärin 2 km/h, kun vastaava vähenemä vertailuteillä oli 1,2 km/h. Tutkimuksen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että ajonopeudet ovat laskeneet ainakin osittain automaattivalvonnan ansiosta myös valvonnan ulkopuolisella päätieverkolla. Valvonnan vaikutukset eivät myöskään ole heikentyneet ajan myötä, sillä ajonopeudet olivat laskeneet 2 km/h myös pitkän aikavälin tarkastelussa. Ajonopeudet laskivat enemmän talvella (-2,4 km/h) kuin kesällä (-1,8 km/h). Myös liikenneturvallisuuskehitys oli valvontajaksoilla yleistä kehitystä myönteisempää, joskaan onnettomuustarkastelun tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä väheni valvontajaksoilla 25 % ja vertailuteillä 18 %. Omaisuusvahinko-onnettomuuksien osalta vähenemä puolestaan oli valvontajaksoilla 26 % ja vertailuteillä 15 %. Tutkimuksen tulosten sekä aiemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta laadittiin kriteerit uusien valvontajaksojen kartoittamiseksi, ja niiden perusteella tunnistettiin neljä mahdollista valvontajaksoa Uudenmaan ELY-keskuksen alueella sekä kolme jaksoa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella.

Under the vision zero, which guides national traffic safety work, the traffic system should be designed so that nobody needs to die or suffer serious injuries in road traffic. One concrete goal is to ensure better observance of speed limits. In road traffic, automatic speed enforcement with fixed cameras has proved to be an efficient method for ensuring this and it has helped to improve road safety in Finland and in other countries. In fact, automatic speed enforcement can be seen as one of the most effective traffic safety measures of the past 15 years. Even though traffic safety in Finland has improved, the positive trend has slowed down and national targets have not been fully met. Achieving improvements in traffic safety is a long-term effort and there are also new challenges facing automatic speed enforcement. Over the past decade, about a dozen road sections in Finland have been equipped with speed cameras. This report discusses the speed and traffic safety impacts of the speed cameras installed between 2007 and 2014 as well as the effectiveness and prioritizing of the automatic speed enforcement on different types of roads. The report also examines on which roads and on which road sections the cameras should be located so that the benefits of the surveillance can be maximised. Using research literature and the impacts of the existing speed cameras as a basis, the report also discusses on which road sections located in the areas of the ELY Centres for Uusimaa and Southwest Finland additional speed cameras could be installed so that the traffic safety can be improved. The impacts of automatic speed enforcement are discussed by comparing driving speeds and the number of accidents before and after the introduction of the camera surveillance. Overall trends have been identified by examining similar changes on reference roads with no automatic speed enforcement. Speed data stored by automatic traffic measurement stations, as well as accident data and a broad range of different road-related data have been used as material for the research. Statistical and geographic information methods have also been used in the research. On average, driving speeds decreased by 2 km/h on the sections with speed cameras, whereas on the reference roads, the reduction was 1.2 km/h. However, the results suggest that automatic speed enforcement has also had influence on speed reduction on the main roads with no speed cameras. Furthermore, the impacts of the speed enforcement have not weakened over the years, as the driving speeds had also decreased by 2 km/h in the long term. The reductions in driving speeds were more substantial in winter (-2.5 km/h) than in the summer months (-1.8 km/h). The improvements in traffic safety were also more substantial on the sections with speed cameras even though the results of accident surveys were not statistically significant. The number of accidents resulting in deaths or injuries decreased by 25% on the sections with speed cameras, while the reduction on reference roads was 18%. At the same time, the reduction in acci-dents with material damage was 26% and 15%, respectively. Based on the research results and existing research literature, criteria were prepared for new road sections with speed cameras. On the basis of the criteria, four potential road sections were identified in the area of the ELY Centre for Uusimaa and three sections in the area of the ELY Centre for Southwest Finland.
Description
Supervisor
Luttinen, Tapio
Thesis advisor
Reihe, Hanna
Keywords
liikenneturvallisuus, automaattivalvonta, nopeusvalvonta, liikenneonnettomuudet, henkilöliikenne, maantiet
Other note
Citation