Holdingyhtiön käyttämisestä luonnollisen henkilön sijoitustoiminnassa / pääomatulo- ja yhteisöverokantojen eriytymisen näkökulmasta

Abstract

Vuoden 2014 verouudistuksella on pyritty muun muassa suomalaisten yhteisöjen kilpailukyvyn parantamiseen ja investointien sekä työllisyyden lisäämiseen yhteisöveroa alentamalla ja siirtämällä verotuksen painopistettä yhteisön verotuksesta osakkaan verotukseen. Yhteisöverokanta aleni suhteessa pääomatuloverokantaan. Luonnollisen henkilön ilman yhtiötä harjoittaman sijoitustoiminnan tuloverotus kiristyi, kun pääomatuloverotuksen progressio kiristyi. Holdingyhtiön kautta tapahtuvan sijoitustoiminnan tuloverotuksessa yhtiön verotus keveni. Osakkaan julkisesti noteeratuista osakeyhtiöistä nostamien sijoitustuottojen verotus kiristyi. Osakkaan julkisesti noteeraamattomasta holdingyhtiöstä nostamien sijoitustuottojen verotus kiristyi lukuun ottamatta holdingyhtiöstä pääomatuloina nostettavien yli 60.000 euron ja alle 150.000 euron sijoitustuottojen osakkaan tuloverotusta, joka keveni.

Tutkimuksen tarkoituksena on osoittaa esimerkein yhteisö- ja pääomatuloverokantojen eriytymi-sen vaikutus luonnollisen henkilön henkilökohtaisella tulolähteellä ja elinkeinotulolähteellä vero-tettavien holdingyhtiön kautta sekä ilman holdingyhtiötä tapahtuvan sijoitustoiminnan verotuksen neutraalisuuteen. Erityisesti on tutkittu kannustaako nykyinen lainsäädäntö sijoittamaan holdingyhtiöiden kautta. Tutkimuksessa verrataan AML 4 luvun 3 §:n 1 momentin 1-3 kohdan mukaisten sijoitustuottojen ja osinkotulojen verotuksen neutraaliutta. Tutkittavaksi valittujen sijoitustuotteiden on tarkoitus edustaa yleisesti sijoitustoiminnan korkotuottojen, luovutusvoittojen, tuottojen ja osinkotulojen verotusta. Tutkimuksessa käsitellään myös holdingyhtiöiden kautta tapahtuvan ja muun sijoitustoiminnan henkilökohtaisen tulolähteen ja elinkeinotulolähteen rajanvetoa.

Tutkimus on oikeusdogmaattinen, koska siinä käsitellään voimassa olevan lain sisältöä. Yhteisöveron ja pääomatuloveron määräytymiseen sovelletaan TVL 124 §:ää. Luonnollisen henkilön saaman osinkotulon säädetään TVL, 33 a - d §:ssä. Yhteisön osinkotulon verotuksesta säädetään EVL 6 a §:ssä.

Holdingyhtiöiden kautta sijoittaminen on hyvällä verosuunnittelulla ilman holdingyhtiötä harjoitettavaa sijoitustoimintaa kevyemmin verotettua. Julkisesti noteeratusta holdingyhtiöstä nostettujen sijoitustuottojen verotus on luonnollisen henkilön ilman holdingyhtiötä tapahtuvaa sijoitustoimintaa kireämpää. Julkisesti noteeraamattoman holdingyhtiön kautta nostettavat yli 60.000 euron ja alle 150.000 euron pääomatulo-osingot ovat ilman yhtiötä tapahtuva sijoitustoimintaa kevyemmin verotettuja. Pääomatulo- ja yhteisöverokantojen eriytymisen voi sanoa johtaneen holdingyhtiön kautta ja ilman holdingyhtiötä harjoitettavan sijoitustoiminnan verotuksen neutraalisuuden asym-metriaan, koska holdingyhtiöstä nostettujen osinkotulojen verotus vaihtelee pääoma- ja ansiotulo-osinkojen määrän mukaan. Tämä mahdollistaa esimerkiksi sen, että julkisesti noteeraamattoman holdingyhtiön kautta sijoittava verovelvollinen voi pyrkiä kasvattamaan yhtiön nettovarallisuutta, optimoidakseen pääomatulo-osinkona nostettavan osinkotulon määrän. Holdingyhtiön kautta tai ilman yhtiötä harjoitettuun sijoitustoimintaan voi kuitenkin kohdistua yhtä ankara verotus.

Holdingyhtiöiden kautta tapahtuvan ja muun sijoitustoiminnan, erityisesti arvopaperikaupan, verosuunnittelu on ollut vaikeasti ennustettavaa, koska henkilökohtaisella tulolähteellä ja elinkeinotulolähteellä verotettavista yhtiöistä tai sijoitustoiminnasta ei ole selkeää lainsäädäntöä tai oikeuskäytäntöä. Verotusta toimitettaessa tapauskohtaisella tulkinnalla on merkitystä. Sijoitustoimintaa harjoittavan holdingyhtiön verotuksen suunnittelussa tulolähde ja sen mahdolliset muutokset vaikuttavat eniten yhtiön mahdollisuuksiin vähentää tappioita sekä huomioida arvonalennuksia verotuksessa.