Effects of studded tyres

dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.advisorSainio, Panu
dc.contributor.authorSavenius, Jarkko
dc.contributor.departmentKonetekniikan osastofi
dc.contributor.schoolTeknillinen korkeakoulufi
dc.contributor.schoolHelsinki University of Technologyen
dc.contributor.supervisorJuhala, Matti
dc.date.accessioned2020-12-04T14:55:40Z
dc.date.available2020-12-04T14:55:40Z
dc.date.issued2002
dc.description.abstractDiplomityön tavoitteena oli luoda nastarenkaiden käytön vaikutuksista kokoava kirjallisuusselvitys lukuisista talvirenkaita käsitelleistä tutkimuksista. Diplomityö toimii taustatietona autotekniseen opetukseen ja tutkimuksen suuntaamiselle talvirengasteknologian osalta. Renkaan tärkeimpiä tehtäviä on riittävän pidon muodostaminen. Nastojen tuoma pidon lisäys voi olla erittäin huonoissa olosuhteissa kitkatasolla 0,1 jopa 100%. Lumisella tiellä kitkatasolla 0,3 nastojen tuoma pidon lisäys on vähäinen. Nastojen tärkein tehtävä onkin tasoittaa pito-ominaisuuksia eri keliolosuhteiden välillä. Renkaiden pito-ominaisuuksilla on merkitystä kitkatason laskiessa alle 0,2. Vallitsevan kitkatason noustessa 0,05 yksikköä 0,20:stä 0,25:een jarrutusmatka ajettaessa 100km/h lyhenee 40 metriä. Nastarenkailla varustettu auto on helpommin palautettavissa alkuperäiseen ajotilaansa luistosta kuin nastattomilla talvirenkailla varustettu ajoneuvo. Talviliikenteen liikenneturvallisuuden kannalta on eräs keskeisimpiä tekijöitä ajoneuvojen rengaskunto, ei niinkään se onko talvirengas nastoitettu vaiko nastoittamaton. Nastarenkaiden käyttö vaikuttaa talvisiin tieliikenne olosuhteisiimme lisäten kitkatasoa nastojen karhentaessa lumista tien pintaa, mahdollistaen näin liikenteen sujuvuuden myös nastattomia renkaita käyttäville ajoneuvoille. Ruotsissa on mitattu nastoitetuilla talvirenkailla varustettujen henkilöautojen tienpintojen päällysteen ominaiskulutukseksi 2-4 g/km. On syytä huomioida, ettei nastoitettujen talvirenkaiden tienpäällystettä kuluttava vaikutus ole yksinomaan haitallista, sillä kulutus ylläpitää päällysteen kitkaominaisuuksia. Nastarenkaiden aiheuttaman päällysteen kokonaiskulumisen on arvioitu Suomessa olevan n. 47 000 tonnia, joista taajamissa kuluu n. 12 000 tonnia ja yleisillä teillä n. 35 000 tonnia. Tiepöly on peräisin pakokaasuista, päällysteestä, suolasta sekä hiekoitushiekasta. Mobile[2] projektin Katupölytutkimuksissa on kuitenkin havaittu hiekoituksen olevan osasyyllinen myös päällysteen kulumiseen ns. hiekkapaperi ilmiön kautta. Hiekoitus lisää hienojakoisen pölyn määrää ja pääosa tästä pölystä on peräisin asfaltista. Nastoitettujen henkilöautojen talvirenkaiden käytön uusiorenkaiden aihioina estävät nastoituksen aiheuttamat vauriot renkaan rungossa. Nastarenkaiden käyttö on laajalti sallittua myös lukuisissa EU jäsenvaltioissa sekä Sveitsissä, tietyissä Yhdysvaltojen osavaltioissa ja Kanadan territorioissa.fi
dc.format.extent93 s. + liitt. 6
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/89759
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-2020120448594
dc.language.isofien
dc.programme.majorAuto- ja työkonetekniikkafi
dc.programme.mcodeKon-16fi
dc.rights.accesslevelclosedAccess
dc.subject.keywordstudded tyreen
dc.subject.keywordnastarengasfi
dc.subject.keywordtraffic safetyen
dc.subject.keywordliikenneturvallisuusfi
dc.subject.keywordroad surfaceen
dc.subject.keywordtienpintafi
dc.subject.keywordenvironmenten
dc.subject.keywordympäristöfi
dc.subject.keywordstudded tyre legislationen
dc.subject.keywordnastarengasmääräysfi
dc.titleEffects of studded tyresen
dc.titleNastarenkaiden käytön vaikutuksetfi
dc.type.okmG2 Pro gradu, diplomityö
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.publicationmasterThesis
local.aalto.digiauthask
local.aalto.digifolderAalto_15806
local.aalto.idinssi18557
local.aalto.openaccessno
Files