Kolmen 1500-luvun roomalaisen renessanssihuvilan tilallinen analyysi

Abstract

Tässä kandidaatin tutkielmassa tutkitaan kolmen Roomaan 1500-luvulla rakennetun renessanssihuvilan, Villa Farnesinan, Villa Giulian ja Villa Lanten, tilallisia ominaisuuksia. Tavoitteena oli laatia tilallinen analyysi näistä kolmesta huvilasta.

Tutkimusmenetelminä ovat kirjallisuustutkimus, subjektiivinen havainnointi kohteissa sekä pohjapiirrosten tuottaminen olemassa olevien pohjapiirustusten pohjalta ja niiden analysointi. Aineistona käytetään kirjoja, tieteellisiä artikkeleita, valokuvia ja pohjapiirustuksia rakennuksista.

Yleisesti huvila määritellään loma-asunnoksi tarkoitetuksi taloksi. Renessanssilla taas tarkoitetaan Italiasta 1300-luvulla alkanutta kulttuurivirtausta, joka pyrki elvyttämään antiikkia. Renessanssi tarkoittaa myös uudestaan syntymistä, uudistumista ja elpymistä.

Työssä tilallinen analyysi laadittiin tutkimalla rakennuksia erilaisten näkökulmien kautta. Ominaisuudet, joiden kautta tiloja analysoitiin, ovat aksiaalisuus ja symmetria, näkymät, mittasuhteet ja mittakaava sekä tilojen sijoittelu, tilojen väliset yhteydet ja tiloissa liikkuminen.

Tilallisessa analyysissä selvisi, että Villa Farnesinalla, Villa Lantella ja Villa Giulialla on paljon yhteistä, mutta myös eroavaisuuksia. Ensimmäinen näkökulma, jonka kautta huviloita analysoitiin, on aksiaalisuus ja symmetria. Analyysin perusteella selvisi muun muassa, että huvilat ovat keskiakselinsa suhteen lähes symmetrisiä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Seuraava tilallisen analyysin näkökulma on näkymät. Näkymien analysoinnin perusteella selvisi esimerkiksi, että kaikissa kolmessa huvilassa kulkee keskiakselia pitkin sisäänkäynniltä nähtävä näkymälinja, joka kantaa koko rakennuksen läpi. Keskiakselia noudattavien näkymälinjojen lisäksi huviloissa esiintyy myös muita usean tilan läpi meneviä näkymälinjoja.

Kolmas näkökulma, jonka kautta tilallista kokemusta analysoitiin, on mittasuhteet ja mittakaava. Renessanssiarkkitehdit uskoivat vahvasti, että tiettyjen mittasuhteiden noudattaminen suunnitelmassa välittyisi tilalliseen kokemukseen. Tilallisen kokemuksen perusteella on kuitenkin mahdotonta arvioida tarkasti, mitkä ovat rakennuksen mittojen väliset eksaktit suhteet. On siis vaikeaa tietää varmasti, vaikuttaako näiden mittasuhteiden noudattaminen suunnittelussa todellisuudessa jollain tavalla renessanssirakennusten, kuten Villa Farnesinan, Villa Lanten ja Villa Giulian, tilalliseen kokemukseen silti. Mittakaava tuntuu kussakin kolmessa huvilassa melko suurelta suhteessa ihmiseen, mutta niiden mittakaavat suhteessa toisiinsa kuitenkin vaihtelevat.

Mittasuhteiden ja mittakaavan analysoinnin jälkeen siirryttiin vielä lopuksi analysoimaan huviloiden tilallista kokemusta tilojen sijoittelun, tilojen välisten yhteyksien ja tiloissa liikkumisen näkökulmasta.