Manifestations of perspective taking in student design thinking projects

No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu | Master's thesis
Date
2017-10-30
Department
Major/Subject
Koneensuunnittelu
Mcode
K3001
Degree programme
Konetekniikan koulutusohjelma
Language
en
Pages
70 + 3
Series
Abstract
Design thinking is a user-centered toolkit and mindset for solving a wide variety of complex challenges in the modern world, and both scholars and practitioners vouch for the importance of empathy in the design thinking process. Furthermore, the cognitive component of empathy, perspective taking, has been established as a tool for practitioners of various human-centered fields, such as psychiatry and medicine, to understand their customers, i.e. users, and to engage in constructive helping behavior. While the effects and benefits of empathy in design have recently received attention in literature, neither the empathic techniques nor the measurability and impact of empathy in design thinking are yet fully understood. This thesis addresses these gaps by exploring the quantity and quality of perspective taking in design thinking project teams throughout their process, as well as the correspondences between perspective taking, design exploration activities, and project success. Perspective taking was measured in student design teams throughout a graduate-level design thinking course with two instruments: the Interpersonal Reactivity Index survey subscale for perspective taking (IRI:PT) answered by up to 171 students, and a thematic analysis of 20 recorded design review sessions. Exploration activities were measured by classifying the prototypes built by the student teams, while project success was assessed through the team-level grading performed by course staff. The results show that the quantity of perspective taking changed during the observed design process, with the thematic analysis indicating little perspective taking during detail design when compared to divergent and system-level design. Overall, the IRI:PT responses suggest a slight growth in the perspective taking capabilities of students during the project course. Qualitatively, perspective taking was described through seven content categories: “Antecedents for perspective taking”, “Concept background”, “Use case walkthrough”, “User interaction methodology”, “General user information”, “Concept-related user information”, and “Impact of perspective taking”. It was found that the most successful novice design teams presented distinct types of perspective taking, including expressing immersive user testing methods, describing their users and the user experience of the design in length, producing relevant concept implications based on user interaction, as well as taking time to focus solely on technical implementation. In summary, this thesis found that the amount and nature of perspective taking change throughout design thinking projects, and uncovered multiple potential connections between user perspective taking, design exploration, and project success. However, further research with more data is needed to produce reliable conclusions.

Design thinking on käyttäjälähtöinen toiminta- ja ajattelutapa nykyajan ongelmanratkaisuun. Niin tutkijat kuin maailmalla tunnetut IDEOn kaltaiset konsulttifirmat korostavat empatian merkitystä design thinking -prosessissa ja erityisesti loppukäyttäjien ymmärtämisessä. Psykologiassa ja lääketieteessä on niin ikään todettu empatian kognitiivisen komponentin, toisen asemaan asettumisen, parantavan ammattilaisten kykyä ymmärtää ja auttaa palveluiden loppukäyttäjiä. Empatian vaikutuksia ja hyötyjä on design thinkingissä viime vuosina tutkittu enenevissä määrin, mutta empatian hyödyntämiseen liittyvät tekniikat ja mittarit, saati siitä seuraavat ajattelun ja toiminnan muutokset, eivät ole vielä täysin tunnettuja. Tässä diplomityössä näitä tutkimusaukkoja täytetään tutkimalla käyttäjälähtöisten designtiimien asettumista käyttäjän asemaan, sekä vertailemalla tätä tiimien rakentamien prototyyppien piirteisiin ja projektien onnistumiseen. Toisen asemaan asettumista mitattiin yliopisto-opiskelijoista koostuvissa designprojektitiimeissä kahdella tapaa: määrällisesti Interpersonal Reactivity Index -kyselyn toisen asemaan asettumista käsittelevällä osalla (IRI:PT), sekä laadullisesti projektien arviointitapaamisten teema-analyysillä. Kyselyyn vastasi parhaimmillaan 171 design thinking -kurssin opiskelijaa, teema-analyysin aineiston koostuessa 20:stä nauhoitetusta arviointitapaamisesta. Lisäksi neljän Aalto-yliopiston opiskelijatiimin prototyypit jaoteltiin erinäisten muuttujien mukaan, ja heidän projektiensa onnistumista mitattiin kurssiarvosanojen kautta. Tulokset osoittavat, että määrällinen toisen asemaan asettuminen muuttui projektin aikana. Teema-analyysissä havaittiin verraten vähäisiä määriä toisen asemaan asettumista yksityiskohtaisen suunnittelun aikana, konseptin kehitykseen ja systeemitason suunnitteluun nähden. Yleisellä tasolla IRI:PT-kyselyvastaukset osoittivat vähäistä kasvua opiskelijoiden toisen asemaan asettumisen kyvyssä. Laadullisessa mielessä toisen asemaan asettumista kuvattiin seitsemän kategorian avulla: asemaan asettumista edeltävät tekijät, ratkaisuvaihtoehtojen taustat, käytön kuvaus, käyttäjävuorovaikutuksen metodit, yleinen käyttäjäymmärrys, ratkaisuvaihtoehtoon liittyvä käyttäjäymmärrys ja toisen asemaan asettumisen vaikutukset. Lisäksi työssä havaittiin onnistuneille tiimeille ominaisia toisen asemaan asettumisen merkkejä, kuten osallistavien käyttäjätestausmetodien käyttö, käyttäjien ja käyttäjäkokemuksen tarkat kuvaukset, ratkaisujen edelleenkehittäminen käyttäjäymmärryksen pohjalta, sekä tietyissä prosessin vaiheissa ratkaisun tekniseen toteutukseen keskittyminen. Kaiken kaikkiaan tässä diplomityössä havaittiin toisen asemaan asettumisen luonteen ja määrän muuttuvan designprojektien aikana. Lisäksi työssä löydettiin lukuisia mahdollisia kytkentöjä käyttäjän asemaan asettumisen, prototyyppien ja projektien onnistumisen välillä. Tulosten varmentaminen vaatii kuitenkin lisää tutkimusta suuremmilla datamäärillä.
Description
Supervisor
Hölttä-Otto, Katja
Thesis advisor
Björklund, Tua
Keywords
empathy, perspective taking, design thinking, novice designers
Other note
Citation