Views to the business construction along the highways, as an example the Riihimäki north connection

Abstract

The aim of this thesis is to research the reasons behind the tendency to build shopping malls around highway junctions, which have increased in recent times, and to analyze problems and challenges of that development. As an example case is the north connection in Riihimäki. That is the area of intersection of two highways, 3 and 54, where there will most probably become a commercial centre after recently built ABC traffic station.

The good accessibility by cars makes the location typical object for interest of commercial operators, because the demand found out by market researches is more and more based on traffic-flows. On example area there moves almost 35 000 vehicles on the roads every day and night, and there is a city of nearly 30 000 residents nearby, the surrounding are included there is a market area of more than 100 000. At those junction areas can be seen many typical problems of nowadays district planning, concerning land use, moving, economy, landscape, ecological loading and interests of visible image of localities.

The shopping malls have become a topic that has recently been much discussed, concerning both their number, scale and location. Recently made report has revealed that new shopping units have been planned much more than what is realistic in relation to buying power. The Ministry of Environment has made a survey of the projects under discussion and of their location in the urban structure. The strengthening tendency seems to be to build outside cities and densely built areas and in bigger scale, that are matters of concern. The ecological aims, saving energy and slowing down greenhouse gas emissions and climate change are more difficult to reach in scattered structure. There is a need to change laws to prevent disadvantages.

It is a controversial topic and already for a long time continued development of the structure of commercial services, which is deeply related to other changes in society, the increase of standard of living, car mobilization, more free time and moving. In this thesis the problematic theme is examined from different points of view and looked at the reasons that has influenced on the current business construction, and why the situation is like it is today. Based on the challenges found it is suggested new ideas and improvements concerning the prevailing trend.

Research questions .

Which are the factors that have contributed to the change, that huge distant malls outside urban areas have by the years replaced dense net of small corner shops?

How the shopping centers along highway junctions could be improved better living environment, safer, healthier, more ecological, functionally more diversified and esthetically more pleasant?

Tämän diplomityön tavoitteena on selvittää viime aikoina kiihtyneen taajamien reunoille valtateiden risteysalueille hakeutuvan liikerakentamisen taustoja, ja analysoida nykyisen kehityksen ongelmia ja haasteita. Aihetta konkretisoiva esimerkkikohde on Riihimäen pohjoinen liittymä, valtateiden 3 ja 54 risteysalue, johon on odotettavissa hiljattain valmistuneen liikenneaseman jatkoksi kauppakeskittymä.

Paikka on hyvän liikenteellisen sijaintinsa vuoksi tyypillinen liike-elämän kiinnostuksen kohde, sillä markkinatutkimusten osoittama kysyntä mitoitetaan enenevässä määrin liikennevirtojen varaan. Esimerkkikohteessa valtateillä liikkuu miltei 35 000 autoa vuorokaudessa ja vieressä on vajaan 30 000 asukkaan taajama, lähiseutu mukaan lukien päästään yli 100 000 laskennalliseen asiakaspotentiaaliin. Risteysalueilla tiivistyvät monet nykyisen yhdyskuntasuunnittelun ongelmat, maankäyttöön, liikkumiseen, talouselämään, maisemaan, ekologiseen kuormitukseen ja paikkakuntien näkyvään julkisuuskuvaan liittyvät intressit.

Kauppakeskukset ovat joutuneet erityisen mielenkiinnon kohteeksi sekä lukumääränsä, kokonsa että rakennuspaikkansa takia. On paljastunut, että uutta liiketilaa on suunnitteilla paljon yli realististen ostovoimaennusteiden. Ympäristöministeriön toimesta on kartoitettu vireillä olevat hankkeet ja niiden sijoittuminen yhdyskuntarakenteessa. Voimistuva suuntaus on rakentaminen taajamien ulkopuolelle ja yhä suurempia yksiköitä, mikä vie yhdyskuntarakennetta huolestuttavaan suuntaan. Ekologiset tavoitteet, energiansäästö ja päästöjen vähentäminen ovat vaikeammin toteutettavissa hajautuneessa taajamarakenteessa. Suunnitteilla on lakimuutoksia kehityksen suitsimiseksi.

Kysymys on monitahoisesta ja pitkään jatkuneesta kaupan rakennemuutoksesta, joka kytkeytyy erottamattomasti koko yhteiskunnan muutoksiin, elintason nousuun, autoistumiseen, vapaa-ajan ja liikkumisen lisääntymiseen. Tutkimuksessa kartoitetaan aiheeseen liittyvää problematiikkaa eri tahoilta ja selvitetään laajenevan liikerakentamisen taustoja, miten nykytilanteeseen on tultu. Haasteiden pohjalta esitetään ideoita ja parannuksia vallitsevaan kehitykseen.

Tutkimuskysymykset:.

Mitkä tekijät ovat edesauttaneet tiheän pienten lähikauppojen verkoston muuttumista vuosikymmenien kuluessa harvassa taajamien laidoilla sijaitseviksi jättimäisiksi myymälähalleiksi?

Miten ohikulkuteiden liittymien kauppakeskittymistä muokataan parempaa elinympäristöä, turvallisempaa, terveellisempää, ekologisempaa, toiminnallisesti monipuolisempaa ja esteettisesti miellyttävämpää?