Kävelyetäisyys metroasemalle
Loading...
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2014-11-24
Department
Major/Subject
Liikenne- ja tietekniikka
Mcode
R3004
Degree programme
Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan koulutusohjelma
Language
fi
Pages
67+22
Series
Abstract
Joukkoliikenteen suunnitteluohjeissa ja muussa joukkoliikennettä käsittelevässä kirjallisuudessa mainitaan usein maksimikävelymatkoja joukkoliikennepysäkeille. Ohjeissa ei kuitenkaan yleensä kerrota, millä perusteella mikäkin matka on määritelty. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää metron liityntämatkojen osalta, kuinka pitkiä matkoja matkustajat ovat todellisuudessa valmiita kävelemään. Yleisesti on tiedossa, että luotettavalle ja tiheästi liikennöivälle joukkoliikennevälineelle – esimerkiksi metrolle – ollaan valmiita kävelemään pidempiä matkoja kuin harvemmin liikennöiville tai vähemmän luotettaville joukkoliikennevälineille. Tutkimus keskittyykin ainoastaan Helsingin metroon, mutta tulokset ovat jossain määrin yleistettävissä esimerkiksi Helsingin seudun lähijunaliikenteeseen ja runkobussilinjoille. Periaatteellisella tasolla tutkimus tuotti arvokasta tietoa myös kävelymatkojen tutkimisesta yleisesti. Tutkimuksessa selvitettiin matkustajien kävelemiä matkoja Helsingin seudun liikkumistutkimusten aineistosta sekä toteutettiin erillinen kyselytutkimus viidellä helsinkiläisellä metroasemalla. Myös aihetta käsittelevään kirjallisuuteen tutustuttiin perusteellisesti. Tutkimusprosessin edetessä kävi ilmi, etteivät toteutuneet kävelymatkat kerro juurikaan matkustajien kävelyvalmiudesta, vaan ne kuvastavat todennäköisesti enimmäkseen metron ympäristön maankäyttöä ja alueen muuta liikennetarjontaa. Eräänä tutkimuskysymyksenä oli selvittää se, mitä tilastollista tunnuslukua tarkastelemalla toteutuneista kävelymatkoista saadaan selvitettyä se, kuinka pitkiä matkoja jokin sopiva osa matkustajista on valmiita kävelemään. Koska toteutuneilla kävelymatkoilla ja matkustajien kävelyvalmiudella ei havaittu olevan suoraa yhteyttä, ei tilastollisen tunnusluvun määrittämistä pidetty lopulta tarkoituksenmukaisena. Helsingin seudun liikkumistutkimuksen aineistossa metron liityntäkävelymatkoissa kuitenkin havaittiin nopea määrän väheneminen noin 600–700 metrin linnuntie-etäisyydellä kaikista metroasemista, ja taitteen oletettiin johtuvan siitä, että kyseisellä etäisyydellä matkustajat joko siirtyvät muiden liityntäliikennemuotojen käyttöön tai korvaavat koko metromatkansa jollakin muulla kulkumuodolla. Tämän tutkimuksen yhteydessä tehdyssä kyselytutkimuksessa metromatkustajia pyydettiin muun muassa arvioimaan oma maksimikävelymatkansa metroasemalle. Vastausten mediaani oli 1000 metriä. Kirjallisuustutkimuksen, asiantuntijahaastatteluiden, teoreettisten laskelmien ja edellä mainitun aineiston pohjalta voidaan arvioida, että keskivertometromatkustaja on valmis kävelemään noin 900–1000 metrin matkan metroasemalle.Transit planning guidelines and other literature often state distances that passengers are willing to walk to a transit stop. However, the grounds of these distances are rarely described. The objective of this thesis was to find out what the acceptable walking distance would be to a metro station. It is widely recognized that passengers accept longer walking distances when they are using rapid transit instead of regional buses, reasons for that being for example shorter headways and better reliability. This research concentrates on the metro in Helsinki, but the results are likely to be useful among other transit modes and in other cities as well. Some of the discoveries can even be useful among the research of walking distances in general. The main research methods in this thesis were the Helsinki region transportation survey from 2008 and 2012 and a tailor-made survey that was conducted on 5 metro stations in Helsinki in spring 2014. A broad literature study was also carried out. During the research process it became clear that studying the distances of the revealed walking trips does not really provide information on how far the passengers are willing to walk, but rather describes the land use and other transportation possibilities around the metro station. One research question was to find out which statistical variable of the revealed walking distances would best represent the acceptable walking distance. As no direct connection between the revealed and the acceptable distances was detected, naming the statistical variable was found insignificant. However, in the Helsinki region transport survey data a dramatic decrease in the amount of walking distances was found on 600–700 meter bee line distance from the station. The phenomenon was reasoned to be a sign of passengers finding another transportation method either to the metro station or for the whole trip. In the tailor-made survey the passengers were asked to evaluate the longest acceptable walking distance to the metro station. The mean answer was 1000 meters. Based on the literature study, interviewing of experts, theoretical calculations and the data described above, it can be estimated that an average passenger is ready to walk 900–1000 meters to a metro station.Description
Supervisor
Luttinen, TapioThesis advisor
Sundell, LauraKeywords
kävelymatka, liityntäliikenne, metro, kävelyetäisyys
