Tilusjärjestelyn ilmastovaikutuksen
Loading...
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Kemian tekniikan korkeakoulu |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2023-10-10
Department
Major/Subject
Creative Sustainability in Materials and Chemical Engineering
Mcode
CHEM3056
Degree programme
Master's Programme in Creative Sustainability (CS)
Language
fi
Pages
62
Series
Abstract
Tutkimus käsittelee tilusjärjestelyä turvepeltojen päästövähennyskeinona. Työ on osa Luonnonvarakeskuksen Ruoantuotanto hiilineutraaliksi hiilimarkkinoiden ja päästökompensaatioiden avulla(RUUHI)-hanketta, jonka tavoitteena on löytää keinoja ruuantuotannon hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Tavoitteena tutkimuksessa oli selvittää miten tilusjärjestelyn avulla voidaan vaikuttaa turvepeltojen päästöihin, minkälaisia kustannuksia päästövähennystoimenpiteet tarkoittaisivat sekä maanomistajien suhtaustumista tilusjärjestelyihin ja turvepeltoihin. Työn empiirinen osuus toteutettiin kyselytutkimuksella, joka pohjautui ensiksi tehtyyn kirjallisuustutkimukseen turvepeltojen päästövähennyskeinoista sekä tilusjärjestelyistä. Kirjallisuustutkimuksen perusteella turvepeloilla on valtava vaikutus maataloussektorin päästöihin vaikka niiden osuus Suomen kaikista pelloista on pieni. Tehokkaimpia päästövähennyskeinoja turvepeloilla ovat kosteikkoviljely, vettäminen tai metsittäminen sekä uusien peltoalueiden raivaamisen rajoittaminen. Tilusjärjestelytoimituksen avulla voitaisiin estää uusien päästölähteiden syntymistä turvepelloilla hillitsemällä uuden pellon raivaustarvetta tai toteuttamalla tilusvaihtoja, jolloin turvemaita saataisiin valtiolle ennallistettaviksi. Toisaalta tilusjärjestelyjen avulla voitaisiin hidastaa turvepeltojen päästöjen vapautumista toimituksen yhteydessä toteutettavilla perusparannuksilla, kuten säätösalaojituksella. Keinojen toteutettavuudesta kysyttiin maanomistajien ajatuksia kysleytutkimuksella. Kyselytutkimus toteutettiin marras-joulukuussa 2022 ja kyselylomakkeeseen tuli lopulta 27 vastaajaa. Kyselytutkimuksen keskeisenä tuloksena oli ensinnäkin se, että halukkuutta turvepelloista luopumiseen löytyi sillä ehdolla, että maanomistaja saisi vähintään samantasoista peltoa tilalle. Tätä pyritään edistämään nimenomaan tilusjärjestelyillä, joten tilusjärjestelyjen tehostaminen on suositeltava keino päästöjen vähentämiseen. Toisena keskeisenä tuloksena oli se, että peltoa ei haluta vaihtaa metsään. Turvepelloilla on valtava merkitys viljelijöille, eivätkä ne ole turhia tai seiso tyhjänpanttina. Metsittäminen on lisäksi työlästä ja kallista maanomistajalle eikä maatalouden tukijärjestelmä kannusta siihen, mikä vähentää metsämaan houkuttelevuutta. Tilusvaihto metsään ei siis ole suositeltava päästövähennyskeino. Merkittävä tulos oli myös se, että tilusjärjestelyissä sijainnin paranemisella on iso merkitys maanomistajalle.The study is about land consolidation as a method of reducing emissions from peat lands. The work is part of Ruoantuotanto hiilineutraaliksi hiilimarkkinoiden ja päästökompensaatioiden avulla(RUUHI) -project by Luonnonvarakeskus, which is searching ways to achieve carbon neutrality in food production. The aim of the study was to find out how the emissions of peat lands can be reduced by land consolidation, what kind of costs the emission reduction would mean, and the attitude of landowners towards land consolidations and peat land fields. The empirical part of the work was a survey, which was based on the literature study on emission reduction methods of peat lands. Based on the literature research, peat land fields has a huge impact on agriculture emission sector, even though their percentage of all fields in Finland is small. The most effective methods of reducing emissions with peat land fields are wetland cultivation, drainage or afforestation, and limiting the clearing of new fields. With the help of the land consolidation, it would be possible to prevent the creation of new emission sources in peat land fields by restricting the need to make new fields or by implementing land trades, in which case peat lands would be given to the state for restoration. On the other hand, with the help of land consolidations, peat lands' emmission reducements would be possible with basic improvements, such as control sub-drainage. Landowners' thoughts were asked using a survey. The survey was carried out in November-December 2022 and 27 respondents finally came to the questionnaire. The main result of the survey was, first of all, that there was a willingness to peat land trade on the condition that the landowner would get a field of at least the same value instead. The aim is to promote this specifically with land consolidations, therefore, making the land consolidation more efficient is a recommended way to reduce emissions. Another key result was that landowners do not want to trade their peat field to a forest. Peat fields are important to farmers and not useless or standing idle. Afforestation is also laborious and expensive for the landowner, and the agricultural support system does not encourage it, which reduces the attractiveness of forest land. Land trade to the forest is therefore not a recommended way to reduce emissions. A significant result was also the fact that the improvement of the location in the land consolidation is important to the landowner.Description
Supervisor
Riekkinen, KirsikkaThesis advisor
Valtiala, JuhoKeywords
RUUHI-hanke, tilusjärjestelyt, maataloussektori, LULUCF-sektori, turve, kasvihuonekaasupäästöt
