Taidetunteen kasvattaminen : Lilli Törnudd taidekasvatuksen maailmoja luomassa
| dc.contributor | Aalto-yliopisto | fi |
| dc.contributor | Aalto University | en |
| dc.contributor.advisor | Pohjakallio, Pirkko | fi |
| dc.contributor.author | Muukka-Marjovuo, Alma | |
| dc.contributor.department | Taiteen laitos | fi |
| dc.contributor.department | Department of Art | en |
| dc.contributor.school | Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu | fi |
| dc.contributor.school | School of Arts, Design and Architecture | en |
| dc.contributor.supervisor | Varto, Juha, Prof., Aalto University, School of Arts, Design, and Architecture, Finland | en |
| dc.date.accessioned | 2014-10-22T09:00:26Z | |
| dc.date.available | 2014-10-22T09:00:26Z | |
| dc.date.defence | 2014-10-03 | |
| dc.date.issued | 2014 | |
| dc.description.abstract | Muukka-Marjovuo’s study examines the drawing method of Lilli Törnudd (1862–1929) focusing on the concepts shared in music, dance and picture education. This doctoral thesis explores Törnudd’s methodology of combining music and pictures in art education and maps the roots of multisensory contemporary art educationof the 1920’s. Törnudd was a drawing and handcraft teacher. She was an important actor creating new art pedagogy when Finland had just gained its independence in 1918. Although Törnudd was an erudite person who had studied widely literature of art education in multiple languages, she didn’t construct theories - but wrote practical instructions for art teacher students. Writing in Finnish she brought actual discussion of art education to Finland. She worked as a head of drawing teachers in Taideteollisuuskeskuskoulu, the predecessor of Aalto University School of Arts, Design and Architecture. She was also the first school inspector in drawing. The aim of the study is to investigate what kind of conceptions about art integration Törnudd has in her text: the book being systematically analysed is drawing methodology book ”Kuvaanto-opetuksen metodiikka” (1926). After classifying ”Kuvaanto-opetuksen metodiikka” the researcher has compared her taxation with other materials such as Törnudds other books, articles and Törnudd’s letters. Törnudd’s conceptions have been put into perspective by comparing them with other contemporary writers. The researcher has hermeneutically ”understood” Törnudd’s time, persona and lifeworld, lebenswelt by playing Törnudd in several teaching performances. The method of understanding is called hermeneutic empathy and the method of researching today’s art education by studying historical text is called estrangement, outouttaminen. The research attitude is phenomenological, which means that the lifeworld of the researcher is an important instrument in the study. The researcher is a music and visual arts teacher. She has created for her students a contemporary art-based picture study curriculum, resting on mixing sound, picture and movement. According to the study, Lilli Törnudd saw picture and sound as combining elements not only in art pedagogy but also as concepts. Törnudd’s picture pedagogy contains means that are more common in music pedagogy. Törnudd is using vocabulary from music teaching. Törnudd’s drawing pedagogy consists of four intermodal didactics: rhythm didactics, decorative didactics, temporal didactics and affective didactics. One concept that knits together previous concepts is the so called art sense, taidetunne. The art sense is not connected with the idea of good or bad taste. Törnudd points out that art education gives a worldview that develops a morally sensitive mind. Step by step the person whose art sense is being educated understands that s/he is part of nature and s/he must take care of it. Art education helps the student to understand and form an attitude that values and protects nature and understand that s/he is a particle in the world. When the teacher is living and teaching applying the harmony principle, s/he educates individuals who are able to function together. According to Törnudd’s conceptions, an ideal human being should be responsible, solid, spiritual and intersubjective. Törnudd sees students as individuals who compose an ensemble. Törnudd’s mentality is manifested in her phrase: ”Art must not be a study subject, but a principle in the whole school system”. Törnudd was scheming a ”New School”, an art based compulsory school. In the final part of the study the researcher compares Törnudd’s pedagogy with contemporary music and art education. Results of the study can be applied to the school curriculum. | en |
| dc.description.abstract | Tutkimuksessa tarkastellaan Lilli Törnuddin (1862-1929) piirustusopetusmetodin taiteille yhteistä käsitteistöä. Tutkimus tuo nykyaikaan Lilli Törnuddin unohduksiin jääneen taiteita yhdistävän taidekasvatusajattelun ja kartoittaa nykytaidekasvatukselle tyypillisten taiteita yhdistävien työskentelytapojen juuria. Lilli Törnudd näki kuvan ja musiikin täydentävän toisiaan, ei ainoastaan pedagogisesti vaan myös käsitteinä. Lilli Törnudd oli sekä käsityön että piirustuksen opettaja ja hän vaikutti taidekasvatuksen linjauksiin itsenäisen Suomen alkuvuosikymmeninä ollessaan ensimmäinen piirustuksenopettajiksi koulutettavien metodologian opettaja sekä ensimmäinen piirustuksenopetuksen tarkastaja. Törnudd oli perehtynyt laajasti aikansa taidekasvatukseen ja suomeksi kirjoittaen toi uudet ajatukset suomalaisten ulottuville. Tämän laadullisen tutkimuksen aineiston muodostaa Lilli Törnuddin ”Kuvaanto-opetuksen metodiikka” -kirjassa (1926) ilmenevät Törnuddin käsitykset taidekasvatuksesta. ”Kuvaanto-opetuksen Metodiikka”-kirjasta on etsitty Törnuddin käsityksiä taidekasvatuksesta ja muodostettu niistä merkityskokonaisuuksia. ”Kuvaanto-opetuksen metodiikka” - kirjasta löytynyttä luokittelua on verrattu muuhun aiheistoon eli Törnuddin arkiston sisältöön, kansallisarkistosta löytyneisiin Törnuddin kirjeisiin ja Törnuddin muuhun kirjalliseen tuotantoon. Törnuddin käsityksiä on myös suhteutettu aikakauden muiden taidekasvatuksen toimijoiden käsityksiin. Tutkija on koko ajan tutkiessaan Törnuddin tekstejä pyrkinyt ymmärtamään Törnuddin aikakautta, persoonaa ja toimintatapoja erilaisilla tavoilla. Hän on esittänyt Törnuddia performansseissa ja kokeillut hänen menetelmiään Aalto-yliopiston taideopiskelijoiden kanssa. Tutkimuksen viitekehys on fenomenologinen; tutkimista ohjaa tutkijan kokemukseen pohjaava tieto. Tutkijan kokemus kahdesta eri taidekasvatuksen oppiainekulttuurista tekee mahdolliseksi musiikkikasvatusta ja kuvataidekasvatusta vertailevan tekstin. Tutkimusmenetelminä käytetään outouttamista, systemaattista analyysia ja hermeneuttista empatiaa. Tutkimuksen lähtökohtana on Helsingin Sibelius-lukion kuvataidekasvatuksen opetussuunnitelma vuosina 1996-2003, jonka kaikille opiskelijoille yhteisenä kurssina oli taiteita yhdistävä nykykuvataiteen kurssi. Tutkimuksessa esitellään kurssin työskentelyä, mutta ei käytetä aineistona kurssien oppilastöitä eikä kurssien kirjallisia työselosteita. Tutkimus osoittaa, että Lilli Törnuddin kuvataideopetuksen opetusohjeissa on musiikinopetukselle tyypillisiä työskentelytapoja. Törnudd käyttää myös musiikin terminologiaa havainnollistaessaan kuvataiteen opetusta. Tutkimuksen perusteella Törnuddin metodiikassa on neljänlaisia taidekasvatuksen opetusohjeita. Törnudd rakentaa metodinsa neljästä taiteille yhteisen taidekasvatuksen didaktiikasta: rytmin, koristeen, tempon ja affektin opetusohjeista. Törnuddin kaikkia taidekasvatuksen opetusohjeita yhdistää käsitys taidetunteen opettamisen tärkeydestä. Taidetunteen kasvatuksen tarkoituksena on palauttaa henkisyys luonnon yhteyteen. Luonnossa on spirituaalisuutta eli henkisiä ja hengellisiä merkityksiä ja taideopettajan tehtävä on auttaa oppilasta näkemään ne. Taidekasvattaja auttaa opiskelijaa muodostamaan ympäristöä arvostavan ja suojelevan asenteen, jossa ihminen ei ole suhteessa maailmaan vaan harmonisen maailman palana. Harmoniaperiaatteen mukaan opettaessaan opettaja kasvattaa yhteisöllisyyteen kykeneviä ihmisiä. Törnuddin käsityksen mukaan ihmisistä kasvatetaan taidekasvatuksen avulla vastuullisia, eheitä, spirituaalisia ja intersubjektiivisia toimijoita. Törnuddin harmonia- ajatteluun kuuluu ajatus oppilaista joukkona hyvin erilaisia ihmisiä, jotka muodostavat kokonaisuuden. Ajatteluun kuuluu koulun ymmärtäminen kokonaisuutena, jossa taide muodostaa henkisen, toimintaa ohjaavan ytimen. Törnuddin sanoin: ”taide ei saa olla kasvatustyössä oppiaine vaan periaate”. Tutkimuksen loppupohdinnoissa tutkija suhteuttaa Törnuddin kokonaistaidekasvatuksen ideoita ja käsitteitä nykyiseen musiikki- ja kuvataidekasvatukseen. | fi |
| dc.format.extent | 337 | |
| dc.format.mimetype | application/pdf | en |
| dc.identifier.isbn | 978-952-60-5841-2 (electronic) | |
| dc.identifier.isbn | 978-052-60-5840-5 (printed) | |
| dc.identifier.issn | 1799-4942 (electronic) | |
| dc.identifier.issn | 1799-4934 (printed) | |
| dc.identifier.issn | 1799-4934 (ISSN-L) | |
| dc.identifier.uri | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/14277 | |
| dc.identifier.urn | URN:ISBN:978-952-60-5841-2 | |
| dc.language.iso | fi | en |
| dc.opn | Anttila, Eeva, Professor, Academy of Fine Arts, Department of Dance and Theatre Pedagogy, Helsinki, Finland | |
| dc.publisher | Aalto University | en |
| dc.publisher | Aalto-yliopisto | fi |
| dc.relation.ispartofseries | Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS | en |
| dc.relation.ispartofseries | 132/2014 | |
| dc.subject.keyword | Törnudd, Lilli | fi |
| dc.subject.keyword | taidekasvatus | fi |
| dc.subject.keyword | musiikkikasvatus | fi |
| dc.subject.keyword | kuvataidekasvatus | fi |
| dc.subject.keyword | Törnudd, Lilli | en |
| dc.subject.keyword | art education | en |
| dc.subject.keyword | music education | en |
| dc.subject.other | Art education | en |
| dc.title | Taidetunteen kasvattaminen : Lilli Törnudd taidekasvatuksen maailmoja luomassa | fi |
| dc.type | G4 Monografiaväitöskirja | fi |
| dc.type.dcmitype | text | en |
| dc.type.ontasot | Doctoral dissertation (monograph) | en |
| dc.type.ontasot | Väitöskirja (monografia) | fi |
Files
Original bundle
1 - 1 of 1
No Thumbnail Available
- Name:
- isbn9789526058412.pdf
- Size:
- 11.36 MB
- Format:
- Adobe Portable Document Format
