Elävä kerrostalo - Suunnitelma joustavan asumisen näkökulmasta

Abstract

Suomalaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut ja tapahtuu sosiodemografisia mullistuksia, jotka kohdistavat asumiseen ja asuntojen kehitykseen muutospaineita. Tällaisia sosiodemografisia muutoksia ovat muun muassa perhekoon ja kokoonpanon muuttuminen, väestön ikärakenne ja maahanmuuttajataustaisen väestön määrä. Myös elämäntavat muuttuvat ja eriytyvät. Nykyinen kaavoitus ja asuntotuotanto kuitenkin perustuvat ajatukseen asumistapojen ennustettavuudesta. Standardisointi ja tiukat normit ovat johtaneet tilanteeseen, jossa yksipuolinen asuntotarjonta ei vastaa todellisiin tarpeisiin.

Joustava suunnittelu tarjoaa ratkaisuja, joissa asuntokunnan kokoa, rakennetta tai asumistapaa ei tarvitse määritellä etukäteen. Tilojen jakaminen kahden tai useamman asuntokunnan kesken mahdollistaa tilanteen, jossa asunto voi kasvaa tai kutistua asukkaan elämäntilanteen mukana. Tämä tuo asukkaille joustoa muuttuvissa elämänvaiheissa.

Ekologisista syistä meidän on kyseenalaistettava nykyinen rakentamisen tapamme. Joustava rakennus on kestävä rakennus.

Diplomityö koostuu kahdesta osasta: muuntojoustavuuden ja tilanjakamisen teemoja käsittelevästä kirjallisesta osuudesta sekä siihen pohjautuvasta arkkitehtuurisuunnitelmasta. Arkkitehtuurisuunnitelma käsittää luhtitalon Helsingin Pohjois-Pasilaan sekä sen sisältämät viisi erilaista, joustavaa asuintilakonseptia. Asuntokonsepteja ja niiden joustavuutta havainnollistetaan kuvitteellisten asukastarinoiden avulla. Asukastarinat tekevät näkyväksi sen, miten asunnot voisivat vastata nykyistä paremmin asukkaidensa muuttuviin tarpeisiin ja elämänvaiheisiin.

There have been ongoing socio-demographic changes in Finnish society such as changes in family size and structure, aging of population and increasing amount of immigration. These changes are affecting dwellings and housing design. Also the patterns of living are changing and differentiating. Still, the planning and housing are based on the thought that ways of living are somewhat predictable. Standardization has led to a situation where unilateral housing supply doesn’t correspond to the real needs of dwellers.

Flexibility allows solutions where there is no need to predefine the family size, structure nor the pattern of living. Sharing spaces between two or more dwellings enables a situation where an apartment can expand or diminish according to the needs of a dweller. This provides flexibility in different life stages and situations.

Because of the climate change we need to rethink the way we build. A flexible building is a sustainable building.

The thesis consists of two sections: theory section where flexibility and shared spaces are mapped by studying the related research literature, and architectural plan based on that. The architectural plan consists of an apartment building in Northern Pasila, Helsinki and its five different, flexible apartment concepts. Each apartment concept and its flexibility is displayed through residental stories. The residental stories demonstrate how apartments could adapt to their dweller’s needs and patterns of living.