Project management office and competence development of a Finnish contractor for the construction of a nuclear power plant

No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Engineering | Master's thesis
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Date
2012
Major/Subject
Rakentamistalous
Mcode
Rak-63
Degree programme
Language
en
Pages
91
Series
Abstract
Finland's energy policy sets challenges and opportunities for construction firms to enlarge their businesses into complex, highly regulated, but also rewarding nuclear power plant (NPP) projects. The main aim is to design a framework for a Finnish construction project management (CPM) contractor to enable the development of a project management office (PMO) with processes and competences in a focal context of a NPP project. The scope is limited to NPP projects in particular in Finland. The theoretical bases include PMI's concepts on managing projects, programmes and portfolios, PMOs, competence needs and development. The contextual bases are based on publications of the authorities such as IAEA, WNA and STUK, which provide updated, reliable information. The benchmarking analysis was focused on the six projects of two international plant contractors, Areva of France and Toshiba of Japan, which are likely to construct the sixth NPP in Finland. The framework consists of two parts. (i) Three alternative PMOs for a Finnish CPM contractor to participate in a NPP project are introduced. PMO 1 manages preparation works at site during a development and planning phase, PMO 2 manages civil works during a construction phase in one of the primary entities, i.e. the Nuclear Island, the Turbine Island or the Balance of Plant and PMO 3 manages design and engineering as well as civil works. In turn, (ii) a program enables a CPM contractor to ensure its competences for participating in a NPP program via PMO approaches. Its eight stages are: (1) to define targeted roles, responsibilities and contracts of a CPM contractor, (2) to specify requisite tasks according to three PMOs, (3) to plan task performance processes, (4) to plan contract-specific organisation, (5) to determine required competences, (6) to identify gaps between requirements and a CPM contractor's competences, (7) to implement a development program and (8) to update it. The testing was excluded due to the multi-year length of NPP projects and the development program as well as due to confidentiality of many results. Recommendations for SRV Group are put forth as follows: (a) to establish a PMO with requisite resources and a focus on the preparation of a NPP project, (b) to acquire international certificates such as ISO 9001, 9004, 14001 and OHSAS 18001, and (c) as an entrant, to recruit experts, use external consultancy services and establish 3-5 consortiums with highly competitive engineering firms and other potential contractors. In the case of other Finnish construction contractors, the primary recommendation is to start with the development of a nuclear safety culture inside the focal organisation.

Suomen nykyinen energiapolitiikka luo haasteita ja mahdollisuuksia rakennusalan yrityksille laajentaa liiketoimintojaan monimutkaiseen, erittäin säänneltyyn, mutta samalla palkitsevaan ydinvoimalarakentamiseen. Päätavoitteena on suunnitella viitekehys suomalaiselle projektinjohtoon erikoistuneelle rakennusyritykselle sen organisaation, prosessien ja osaamisten kehittämiseksi ydinvoimalaprojektiin osallistumista varten. Tutkimusalue on rajattu ydinvoimalahankkeisiin erityisesti Suomessa. Teoreettisina lähtökohtina käytettiin Project Management Instituten konsepteja koskien projektien, ohjelmien ja portfolioiden hallintaa sekä projektinjohto-organisaation osaamisten tarpeita ja kehitystä. Viranomaistahojen (kuten IAEA, WNA ja STUK) päivitettyjä ja luotettavia julkaisuja käytettiin pääkontekstin analysointiin. Lisäksi tehtiin vertaileva analyysi (benchmarking) känsäinvälisten ydinvoimaloiden kokonaistoimittajien, ranskalaisen Arevan ja japanilaisen Toshiban, kuudesta aikaisemmasta projektista. Kumpikin on ehdolla Suomen kuudennen ydinvoimalan päätoimittajaksi. Viitekehys on kaksiosainen. (i) Kolme vaihtoehtoista projektinjohto-organisaatiota (PMO) määriteltiin suomalaiselle projektinjohtoyritykselle ydinvoimalahankkeeseen osallistumista varten. PMO 1 johtaa laitosalueen valmistelevat työt hankkeen kehitys- ja suunnitteluvaiheessa. PMO 2 johtaa rakennustyöt osana ydinvoimalan tiettyä pääurakkaa (reaktorisaareke, turbiinisaareke tai muut ylläpidon rakennukset). PMO 3 johtaa täydentävät suunnittelukokonaisuudet ja rakennustyöt. (ii) Kehitysohjelma suunniteltiin erityisesti ydinvoimalaprojektissa vaadittavien osaamisten kehittämiseen suomalaisen projektinjohtoyrityksen valitseman PMO-ratkaisun mukaan. Sen kahdeksan vaihetta ovat (1) roolien, vastuiden ja urakka-alueiden määritys, (2) vaadittavien tehtävien tarkennus kolmelle PMO-ratkaisulle, (3) pääprosessivaiheiden suunnittelu, (4) sopimuskohtainen organisaation suunnittelu, (6) vaadittavien ja nykyisten osaamisten erojen eli osaamispuutteiden tunnistus sekä (7) kehitysohjelman toimeenpano ja (8) päivitys. Viitekehyksen testaus jouduttiin rajaamaan tutkimuksen ulkopuolelle johtuen ydinvoimalahankkeen ja kehitysohjelman pitkästä kestosta ja ko. testaustulosten luottamuksellisuudesta. SRV:lle suositellaan seuraavia toimenpiteitä: (a) PMO:n perustaminen ja pätevä resursointi valmistelemaan ydinvoimalaprojektiin osallistumista, (b) yrityskohtaisten sertifikaattien (ISO 9001, 9004, 14001 ja OHSAS 18001) hankinta ja (c) uudella ydinvoimala-alalla etenemisen mahdollistavien erityisosaajien rekrytointi, konsultointipalvelujen käyttö ja 3-5 yhteenliittymän perustaminen suunnittelu- ja rakennusyritysten kanssa. Muille suomalaisille rakennusyrityksille suositellaan aloitusta organisaation sisäisen ydinvoima-alan turvallisuuskulttuurin kehittämisellä.
Description
Supervisor
Saari, Arto
Thesis advisor
Huovinen, Pekka
Mauriala, Kalle
Keywords
benchmarking, kehittäminen, competences, megahanke, complexity, monimutkaisuus, construction management, osaamiset, development, projektinjohto-organisaatio, industrial construction, rakennushankkeen johtaminen, megaproject, teollisuusrakentaminen, NPP, ydinvoimala, project management office
Other note
Citation