Using Online Quizzes as a Study Aid in a Course on Probability and Statistics

dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.authorIngo, Henrik
dc.contributor.departmentTeknillisen fysiikan ja matematiikan osastofi
dc.contributor.schoolTeknillinen korkeakoulufi
dc.contributor.schoolHelsinki University of Technologyen
dc.contributor.supervisorHämäläinen, Raimo P.
dc.date.accessioned2020-12-04T19:19:03Z
dc.date.available2020-12-04T19:19:03Z
dc.date.issued2005
dc.description.abstractTutkimus verkko-opetuksen ympärillä on ollut vilkasta ja kehittyy edelleen. On esitetty tuloksia sekä verkko-opetuksen puolesta että vastaan. Yleensä verkko-opetusta verrataan perinteisiin opetusmenetelmiin. Sen sijaan tutkimukset, joissa keskityttäisiin yksittäisten verkko-opetusmenetelmien tutkimiseen, ovat harvassa. Tässä työssä on tutkittu yhtä yleisimmistä verkko-opetuksen työkaluista, web-pohjaisten kysymyssarjojen käyttöä. Kysymyssarjoista ei ole julkaistu juurikaan tutkimuksia. Janicki & Steinberg (2003) löysivät tukea hypoteesilleen, että tehtävien ja "miniquizzien" käyttäminen edistää oppimista. Osana työtä kehitettiin järjestelmä kysymyssarjojen tekoon ja julkaisemiseen. Järjestelmää käytettiin todennäköisyyslaskun ja tilastotieteen peruskurssilla. Järjestelmässä käytettiin XML-pohjaista kieltä kysymyssarjojen määrittämiseen. Tämä osoittautui käytännölliseksi ja sitä pidettiin parempana kuin selainkäyttöliittymään ja tietokantaan perustuvan järjestelmän käyttöä, mikä on nykyään vallitseva tapa luoda kysymyssarjoja. 35 % verkkokurssilaisista ja 6,8 % luentokurssilaisista käytti kysymyssarjoja. Harjoitukset olivat suositumpia, 88 % ja 77 % opiskelijoista palautti niitä. Merkittävää korrelaatiota kysymyssarjojen käytöllä ja koemenestyksen välillä ei ollut. Opiskelijat vastasivat usein uudelleen samaan kysymyssarjaan, jos eivät ensimmäisellä kerralla saaneet kaikkia vastauksia oikein. Verkkokurssilaisten ja luentokurssilaisten koemenestyksessä ei ollut eroja. Korrelaatio harjoitustehtäväpisteiden ja koepisteiden välillä oli 0,45. Enimmäkseen kysymyssarjoja käytettiin kokeeseen valmistautumiseen. Opiskelijalle olisi hyödyllistä, jos tarjolla olisi kysymyssarjoja, jotka kattavat kerralla koko koealueen ja opiskelija voisi sen avulla selvittää mitkä asiat jo hallitsee ja mitä kannattaa vielä opiskella. Järjestelmään tulisi lisätä mahdollisuus, jossa opiskelija voi itse valita, haluaako nähdä oikeat vastaukset heti ensimmäisen vastauskerran jälkeen.fi
dc.format.extent71
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/92553
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-2020120451388
dc.language.isoenen
dc.programme.majorSovellettu matematiikkafi
dc.programme.mcodeMat-2fi
dc.rights.accesslevelclosedAccess
dc.subject.keyworde-learningen
dc.subject.keywordverkko-opiskelufi
dc.subject.keywordquizzesen
dc.subject.keywordmonivalintakysymyksetfi
dc.subject.keywordonline learningen
dc.subject.keywordkysymyssarjatfi
dc.subject.keywordALNen
dc.subject.keywordCSCLen
dc.titleUsing Online Quizzes as a Study Aid in a Course on Probability and Statisticsen
dc.titleTodennäköisyyden ja tilastotieteen peruskurssin opiskelun tehostaminen webin kysymyssarjoillafi
dc.type.okmG2 Pro gradu, diplomityö
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.publicationmasterThesis
local.aalto.digiauthask
local.aalto.digifolderAalto_40808
local.aalto.idinssi28762
local.aalto.openaccessno
Files