Hybridity in a private healthcare context: Insights into obstacles and opportunities

Abstract

This thesis examines how medical professionals in private healthcare enact hybridity by navigating and integrating clinical and managerial logics in their daily work. Focusing on identity formation within hybrid roles, the study explores the obstacles and opportunities of hybridization, the perceptions of hybrid roles among medical practitioners, and the organizational factors influencing these dynamics.

The research is an exploratory case study based on a private Finnish healthcare organization. Findings show that hybrid practices are more likely to be adopted when managerial tools and accounting are seen as supporting rather than conflicting with clinical work. Lack of financial knowledge and confidence can hinder hybridization, but alignment between logics improves when management practices are framed as enhancing professional goals.

Professional boundaries between medicine and management are increasingly fluid, with hybridity shaped by context, identity work, and organizational support. Low formal control and weak identity regulation in the case organization created ambiguity but also allowed space for individual interpretation and commitment to hybrid roles. Overall, healthcare organizations can bridge the gap between managerial and clinical logics and foster hybridity when managerial tools are introduced as enablers and supporters of core medical values.

Tämä tutkielma tarkastelee kuinka yksityisellä terveydenhuoltoalalla työskentelevät lääketieteen ammattilaiset toteuttavat hybridisaatiota, tasapainottelemalla työssään manageriaalisten ja ammatillisten logiikoiden välimaastossa. Keskiössä on identiteetin muodostuminen hybridirooleissa. Tutkimus selvittää hybridisaation ja hybridi-identiteetin muodostumisen haasteita ja mahdollisuuksia, lääkäreiden käsityksiä hybridirooleista sekä organisaatiokontekstin vaikutusta näihin prosesseihin.

Tutkielma on empiirinen tutkimus suomalaisessa yksityisen terveydenhuoltoalan organisaatiossa. Tutkielman tulokset viittaavat, että hybridikäytännöt omaksutaan todennäköisemmin kun manageriaaliset työkalut ja laskentatoimi nähdään kliinistä työtä tukevina, eivät sitä uhkaavina. Taloudellisen osaamisen ja itsevarmuuden puute voi estää hybridisaatiota, mutta roolien yhteensovittaminen helpottuu, kun laskentatoimen käytännöt esitetään ammatillisia tavoitteita tukevina.

Ammatilliset rajat laskentatoimen ja johtamisen välillä näyttäytyvät yhä joustavampina. Hybriditeetti rakentuu kontekstin, identiteettityön ja organisaation tuen kautta. Organisaation matala muodollinen kontrolli ja identiteettiohjaus voivat luoda osaltaan epävarmuutta, mutta samalla voivat antaa tilaa yksilölliselle tulkinnalle ja sitoutumiselle hybridirooleihin. Yleisesti ottaen terveydenhuoltoalan organisaatiot voivat kaventaa ammatillisten ja manageriaalisten logiikkojen välistä kuilua ja tukea hybridisaatiota, mikäli laskentatoimen työkalut esitellään lääketieteellisiä ydinarvoja tukevina välineinä.