Unpacking the implementation gap of accessibility: Insights from practitioners in Turku, Finland
Loading...
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2024-05-20
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Master's Programme in Spatial Planning and Transportation Engineering (SPT)
Language
en
Pages
62
Series
Abstract
Transport planning has been undergoing a shift, or some might even say a crisis, during the past 20 years. The focus has started to shift towards people as actors using (or failing to use) transport systems, challenging persistent rationales and measures of contemporary planning practice. Accessibility is seen to play a role as a key measure in this new, socially and environmentally sustainable paradigm, integrating land-use and transport planning. However, researchers have noticed that despite the more and more sophisticated measures available and produced by academia and software developers, the use of accessibility measures lag in practice. Reasons for this “implementation gap” have been studied from different perspectives, implying the need for changes on many fronts. This study aims to shed light on the current use of accessibility measures and issues hindering the further use of them in the context of city planning for the city of Turku, Finland, through semi-structured interviews of planning practitioners and thematic analysis. The results imply that the current use of accessibility measures in the city of Turku is highly irregular and based on voluntary, informal processes. The institutional barriers of lacking clear definitions and goals as well as formal requirements maintains a void of motivation difficult to break from – while demand-based measures and cost-benefit analysis continue to define the policies. With no objectives regarding accessibility, there are few resources for using and producing measures. Also, organisational learning and communication issues are seen to feed into the slow uptake of the accessibility concept and practices incorporating accessibility measures. Some potential frameworks are identified for implementing accessibility thinking and practice in Turku in the future. Practitioners are clearly motivated and interested in the concept of accessibility and social equity questions. The ongoing Sustainable Urban Mobility Plan process is seen as potential foundation for creating monitoring requirements for accessibility and, together with the easy to articulate 15-minute-city concept, for increasing awareness of accessibility for practitioners and decision-makers. Future research should focus on not only developing easier tools for practice, but articulating accessibility in relation to policy goals. Also it is important to foster discussion of the underlying principles guiding current planning practices.Liikennesuunnittelun käytänteitä on ohjannut pitkään tehokkuusajatteluun sekä taloustieteellisiin teorioihin nojaavat oletukset ihmisten käyttäytymisestä. Kuitenkin viime vuosikymmenten aikana kestävän kaupunkisuunnittelun aatteet ovat haastaneet vallalla olevaa ajattelua ja kyseenalaistaneet suunnittelukäytänteitä. Saavutettavuus nähdään yhtenä keskeisenä kestävän kaupunkisuunnittelun mittarina. Kuitenkin, vaikka saavutettavuutta on tutkittu viime vuosikymmeninä runsaasti, saavutettavuuden käyttö varsinaisessa kaupunkisuunnittelutyössä ei ole valtavirtaa. Tämä diplomityö pyrkii lisäämään ymmärrystä edellä mainittuun tutkimuskenttään tutkimalla saavutettavuusmittareiden nykyistä käyttöä sekä käyttöä jarruttavia tekijöitä yhdessä Suomen suurimmassa kaupungissa, Turussa. Työssä haastateltiin lähes 30 kaupungin työntekijää, jonka jälkeen aineisto analysoitiin temaattisen sisältöanalyysin menetelmin pyrkien lisäämään ymmärrystä kyseisen suunnitteluorganisaation tilanteeseen saavutettavuuden hyödyntämisessä. Samalla kun kaupungin strategiassa komeilee erilaisia saavutettavuustavoitteita, saavutettavuuspohjaisten mittarien ja työkalujen käyttö suunnittelussa ja päätöksenteossa on pistemäistä ja perustuu täysin lähinnä vastavalmistuneiden maantieteilijöiden vapaaehtoisuuteen. Tutkimus osoittaa, että epämääräiseksi koetut käsitteet ja tavoitteet sekä formaalien suunnitteluvaatimusten puute muodostavat keskeisen esteen saavutettavuuden laajemmalle käytölle kaupunkisuunnittelussa. Suunnittelijoiden ja työntekijöiden laajasta henkilökohtaisesta kiinnostuksesta huolimatta vähäiset resurssit, koetut kommunikaatiohaasteet sekä projektien hallinta hidastavat uusien käsitteiden, ajatusten ja työkalujen käyttöönottoa organisaatiossa. Meneillään oleva kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelmatyö (SUMP) vaadittavineen mittareineen yhdessä helposti ymmärrettävän 15 minuutin kaupunkikonseptin kanssa nähdään potentiaalina lisätä tietoisuutta saavutet-tavuudesta suunnittelussa. Jatkotutkimuksen tulisi keskittyä käytettävien työkalujen kehittämisen lisäksi saavutettavuuskäsitteen selkiyttämiseen suhteessa kaupungin tavoiteasetantaan. On myös oleellista edistää avointa keskustelua kaupunkisuunnittelun taustalla olevista oletuksista, jotka ohjaavat suunnittelussa käytettäviä mittareita sekä työkaluja, ja näiden kautta elinympäristöjämme muovaavia päätöksiä.Description
Supervisor
Mladenovic, MilosThesis advisor
Pärssinen, TaneliAaltonen, Stella
Keywords
accessibility, transport planning, land use planning, planning practice, performance measures, integrative planning
