Lapsiystävällinen kaupunkisuunnittelu

Abstract

Tässä kanditutkielmassa tutustutaan kaupunkisuunnitteluun ja ympäristöön lapsen näkökulmasta. Selvitetään niitä piirteitä, jotka tekevät ympäristöstä lapselle paremman tai huonomman ympäristön. Ensin tutustutaan lapsen kokemukseen ympäristöstään, ja miten lapsi ja ympäristö ovat vuorovaikutuksessa. Selvitetään tämän vuorovaikutuksen merkitystä lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin. Siten voidaan löytää ympäristöstä niitä piirteitä, jotka tukevat positiivisesti lapsen hyvinvointia ja kehitystä.

Kanditutkielma on tehty kirjallisuustutkielmana. Tutkin tapaustutkimuksena aluetta Jätkäsaaresta. Tapaustutkimuksen avulla saan selville asioita, jotka puuttuvat listoista, joita voidaan käyttää alueen arvioimiseen lapsen näkökulmasta. Tapausesimerkin avulla tutkin, miten tällä hetkellä kaupunkisuunnittelussa otetaan lapset huomioon ja miten tämänhetkinen suunnittelu vaikuttaa lapsiin.

Tutkielmassa pohditaan esimerkiksi autoliikenteen ja luonnon merkitystä lapsen näkökulmasta. Muita tärkeitä seikkoja ovat melusaasteet, liikenteen saasteet, virikkeellisyys, leikittävyys, mittakaava, turvallisuus, muokattavuus ja sosiaaliset mahdollisuudet. Moni ihmisten hyvinvointia ja viihtyisyyttä edistävä asia kaupungissa korostuu, kun mietitään kaupunkia lapsen näkökulmasta. Tutkitaan aihetta kokonaisvaltaisesti psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta.

Tutkielmassa korostetaan, miten kaupungista saadaan kokonaisuudessaan lapsen liikkumiseen ja toimintaan sopiva, sillä lapsien ei voida ajatella kuuluvan vain leikkipaikoille. Autottomuus lisää turvallisuutta ja monia muita asioita, jotka tekevät alueesta lapsiystävällisen. Kaupungin asuinalueiden lähistölle tulisi muodostua autoton alue, joka koostuisi vähintään pihoista, puistoista, leikkipaikoista ja viheralueista. Myös koulujen ja lähipalveluiden olisi hyvä olla tällä alueella.

Luonnonympäristön ja materiaalien palauttavien ja terveydellisten vaikutusten lisäksi lapsi kokee sen virikkeelliseksi, muokattavaksi ja muuttuvaksi. Luonnonympäristössä siis monet lapsiystävällisen ympäristön tärkeät piirteet toteutuvat. Leikkimisen mahdollisuutta reittien varrelle ja yleisesti kaikkialle kaupunkitilaan toisi esimerkiksi luonnontilaiset ja muokkaamattomat kohdat ja paikat.

Laaja ja kokonaisvaltainen käsitys ympäristön vaikutuksista lapsen hyvinvointiin ja suotuisaan kehitykseen auttaa ymmärtämään, mihin suuntaan ympäristöä tulisi kehittää ja mitkä asiat tulisi asettaa etusijalle suunnittelussa. Nykyajan rakentamisessa lasten näkökulma on esillä alueiden suunnittelussa ainakin, kun se otetaan erityisesti tavoitteeksi.