Measuring the quality of design process
dc.contributor | Aalto-yliopisto | fi |
dc.contributor | Aalto University | en |
dc.contributor.advisor | Pöyhönen, Kimmo | |
dc.contributor.author | Kokkila, Kimmo | |
dc.contributor.department | Konetekniikan osasto | fi |
dc.contributor.school | Teknillinen korkeakoulu | fi |
dc.contributor.school | Helsinki University of Technology | en |
dc.contributor.supervisor | Airila, Mauri | |
dc.date.accessioned | 2020-12-05T10:43:03Z | |
dc.date.available | 2020-12-05T10:43:03Z | |
dc.date.issued | 2007 | |
dc.description.abstract | Tämä diplomityö käsittelee suunnitteluprosessin laadun mittaamista. Laadun mittaaminen jaetaan työssä kahteen osaan: suunnitteluorganisaation auditointiin sekä suunnitteluprosessin suorituskyvyn mittaamiseen. Työ rajataan soveltuvin osin organisaatioihin, jotka tekevät projektikohtaista räätälöintisuunnittelua perustuotteen pohjalta. Työn tavoitteena on (i) määrittää, mitä on suunnitteluprosessin laatu; (ii) rajata auditointiviitekehys, jonka mukaan tietylle suunnitteluprosessille voidaan valita sopivia vaatimuksia eri laatustandardeista ja -malleista; sekä (iii) määrittää suorituskykymittarit, joilla voidaan varmentua suunnittelun laadusta prosessin aikana tai sen jälkeen. Lisäksi tavoitteena on auditoida kohdeorganisaatio sille sopivia laatuvaatimuksia vastaan, sekä mitata kohdeorganisaation suorituskyky määritettyjen mittareiden avulla. Suunnitteluprosessin laatu koostuu kahdesta osasta: lopputuotteille asetettujen vaatimusten täyttymisestä sekä prosessin tehokkuudesta. Vaatimukset voivat liittyä esimerkiksi lopputuotteen suorituskykyyn, hintaan tai toimitusaikaan. Korkea tehokkuus tarkoittaa vaatimusten täyttämistä pienimmillä mahdollisilla kustannuksilla. Esitetty itseauditointiviitekehys sisältää kolme eri tasoa, joita voi edetä organisaation kypsyyden mukaan. Ensimmäinen taso koostuu ISO 9001 -standardin vaatimuksista. Toinen taso sisältää teollisuuskohtaisia standardeja, joista voidaan valita sopivimmat. Kolmas taso koostuu muista johtamis- ja laatumalleista, kuten laatupalkintojen arviointikriteereistä. Tunnistetut suorituskykymittarit suunnittelun laadun arvioimiseen ovat suunnittelun aiheuttamat huonon laadun kustannukset, teknisten spesifikaatioiden muutokset, toimitusaikojen pitävyys, projektikustannusten pitävyys sekä läpimenoajat. Kohdeorganisaation itseauditointi valittuja laatuvaatimuksia vastaan toi esille monia puutteita liittyen muun muassa tuotteen jäljitettävyyteen, dokumenttien hallintaan sekä teknisten vastuualueiden määrittämiseen. Tehdyt suorituskykymittaukset osoittivat tehottomuutta esimerkiksi piirustusten muutostenhallintaprosessissa, budjetin suunnittelussa sekä poikkeamien ratkaisemisessa. Laadun parantamiseksi kohdeorganisaation tulee paremmin hallita eri suunnitteluosastojen rajapintoja, määrittää tekniset vastuualueet, parantaa piirustusten tarkastusta, implementoida muutostenhallintaprosessi, päivittää suunnittelun budjetointia, sekä implementoida mittari poikkeamien seurantaan. | fi |
dc.format.extent | 14+82 | |
dc.identifier.uri | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/94679 | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:aalto-2020120553513 | |
dc.language.iso | en | en |
dc.programme.major | Koneensuunnitteluoppi | fi |
dc.programme.mcode | Kon-41 | fi |
dc.rights.accesslevel | closedAccess | |
dc.title | Measuring the quality of design process | en |
dc.title | Suunnitteluprosessien laadun mittaaminen | fi |
dc.type.okm | G2 Pro gradu, diplomityö | |
dc.type.ontasot | Master's thesis | en |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
local.aalto.digiauth | ask | |
local.aalto.digifolder | Aalto_13795 | |
local.aalto.idinssi | 34214 | |
local.aalto.openaccess | no |