”Me tehtiin yhdessä ja välillä mä tein ihan itsekseni” - Kehitysvammaisten taiteen tekijöiden kokemuksia
Loading...
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Bachelor's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2022
Department
Major/Subject
Kuvataidekasvatus
Mcode
ARTS3017
Degree programme
Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelma
Language
fi
Pages
26
Series
Abstract
Tämä kandidaatin opinnäytetyö tutkii kehitysvammaisten taiteen tekijöiden kokemuksia taiteen tekemisestä ja taiteen ohjauksesta. Tutkielman aineistona on neljä haastattelua, jotka toteutin kahden aktiivisesti taidetta tekevän kehitysvammaisen henkilön kanssa. Haastatteluaineisto kuvaa henkilöiden kokemuksia ja ajatuksia sitä, mitä he liittävät taiteen tekemiseen. Tutkielman teoriaosuudessa käsitellään kehitysvammaisten taiteen tekemistä Suomessa, esitellään erilaisia taiteelliseen työskentelyyn erikoistuneita vammaispalveluita, sekä tarkastellaan kriittisesti kehitysvammaisten taiteeseen yleisesti liitettyjä termejä ja ajatuksia. Haastatteluista nousseita kokemuksia peilataan teoriaosuudesta havaittuihin yhtymäkohtiin ja eriäväisyyksiin. Tutkielmassa tuodaan esiin tietoa kehitysvammaisten taiteen tekijöiden toimijuudesta ja kokemuksista, eli tutkielma tarjoaa näkökulman siihen, minkälaisena Suomen taidekentän toimintamahdollisuuksien tasa-arvoisuus näyttäytyy kahden toimijan kokemusten kautta. Tutkimuskysymyksiä ovat millaista ohjausta tai apua haastattelemani taiteen tekijät ovat saaneet ja miten he ovat sen kokeneet. Analysoin haastattelut neljän pääteeman mukaan; taide, taiteilijuus, ohjattu taiteen tekeminen ja itsenäinen taiteen tekeminen. Tutkielmassa haastattelemani taiteen tekijät tekevät molemmat aktiivisesti taidetta. Toinen heistä työskentelee lähinnä kuvallisesti ja toinen monialaisesti musiikin, runouden kuvataiteen keinoin. He puhuvat taiteen tekemisestä intohimoisesti ja se on molemmille antoisaa niin sosiaalisella kuin emotionaalisella tasolla. Taiteen tekemisellä on molempien elämään myönteinen vaikutus. Haastatteluaineistoista ilmeni, että molemmat haastateltavat ovat tehneet taidetta sekä itsenäisesti, että ohjatusti. Ohjausta molemmat olivat saaneet taiteellisen työskentelyn alkuvaiheissa kattavasti. Myöhemmin he olivat kokeneet tarvitsevansa apua vähemmän ja taiteen tekeminen oli muuttunut itsenäisemmäksi. Läheisten ja avustajien tuki oli ollut haastateltaville tärkeää. Oman taiteilijuutensa haastateltavat kokivat eri tavoin. Toiselle haastateltavalle oli kehittynyt vahva taiteilijaidentiteetti, kun taas toinen ei kokenut olevansa taiteilija, monitaiteellisesta työskentelystään huolimatta. Tutkielmassa pohditaan taiteilijaidentiteetin vahvistumiseen tai puuttumiseen johtaneita kokemuksia. Kehitysvammaisten työt kategorisoidaan usein valtavirrasta poikkeavaksi ja niputetaan yhteen ITE-taiteilijoiden kanssa. Tutkielmassa pohditaan pitävätkö määritelmät paikkansa ja ovatko ne oikeutettuja. Tutkielmassa esiintyvien kehitysvammaisten taiteen tekijöiden taidetta ei voi luokitella outsider artiksi tai sen alalajeihin kuuluvaksi ITE-taiteeksi. Lopuksi tutkielmassa spekuloidaan erityistaidetoiminnan ja taideohjauksen tulevaisuutta ja kuinka vammaisten yhdenvertaisuutta taiteen kentällä voisi parantaa.Description
Supervisor
Ylirisku, HenrikaThesis advisor
Ylirisku, HenrikaKeywords
kuvataidekasvatus, kehitysvammaisuus, erityistaidetoiminta, taideohjaus, taide, taiteilijuus